• Pääkirjoitukset

    • Hirsitaloja ja perinneruokaa

      Iso osa kansalaisista on alkanut herätä huonon rakentamistavan tai väärän ruokavalion aiheuttamiin pulmiin. Kun muovia, kasvirasvaa ja teollista sokeria alettiin lisäämään rakenteisiimme, monet ongelmat alkoivat hiljalleen tuhota rakennuksia ja terveyttämme.
      Katto ja päävärkki ovat tärkeitä kaiken sen alla asustavalle muulle rakenteelle. Katon huoltotoimet pidentävät ikää, samoin pään huoltaminen. Katon kestävyys on kiinni myös siitä mitä sen alla on - jos perustukset eivät kanna tai rakenteet alla homehtuvat, niin eipä paljon iloa ole.

      Lue lisää

 

  • Lehden jutut

    • Matalan kynnyksen palvelua ja terveysneuvontaa

      Kaikista tarjolla olevista terveyspalveluista apteekki on käytetyin. Suomessa apteekin ovi käy vuodessa noin 60 miljoonaa kertaa, kun esimerkiksi käyntejä terveyskeskuksissa on 25 miljoonaa.

      Lue lisää

    • Jokainen liikuttu hetki edistää terveyttä

      Liikunnalla olisi tutkitusti monia hyviä vaikutuksia kehon ja mielen terveyteen. Arkiliikunta on nykyelämästä kuitenkin lähes kokonaan loppunut. Moni viettää suurimman osan päivästään paikallaan.

      Lue lisää

    • Piha ja tontti kuntoon ammattimiehen avulla

      Heikki Räsänen on savolaisella sanavalmiudella varustettu taitava metsuri, joka pyörittää nuorta ja ketterää yritystään Kangasalta käsin. Firma on nimeltään Piha- ja Metsurityö H. Räsänen, ja sen toimenkuvaan kuuluvat pihapuiden kaadot, oksien haketukset ja tonttien raivaukset sekä pensasaitatyöt Kangasalan, Tampereen ja lähikuntien alueella. Palveluihin sisältyy muukin työ pihassa ja metsässä; esimerkiksi sitkeämmänkin puoleisista kannoista päästään helposti eroon jyrsimällä. Asiakkaan niin toivoessa puu pilkotaan klapeiksi asti.

      Lue lisää

    • Pitkää ikää ja hyvää elämää kunnon katon alla

      Talon katto kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja huoltaa ajallaan. Kunnossapitotoimet pidentävät katon ja sitä myöten koko talon ikää sekä alentavat kokonaiskustannuksia. Säännöllisesti kattoaan silmäilevä tunnistaa alkavat muutokset jo varhain ja osaa reagoida ripeästi ongelmiin.

      Lue lisää

 

  • Nettijatkot

    • Uusia laineita uimahalliriidan kuohuissa

      Potkut ja riitely uimahalliyhtiössä on kielenkantoja kovasti irrottanut aihe Kangasalla. Kohua ovat tuoreimmin käyneet kommentoimaan sekä kaupunginjohtaja, yhtiön hallituksen puheenjohtaja että erotettu toimitusjohtaja itse.

      Toimitusjohtaja Paula Liinamaa sai kesällä potkut uimahalliyhtiöstä, esitettyyn luottamuspulaan pohjautuen. Moni taho on kuitenkin todistanut, että Liinamaa on ollut paitsi pidetty, myös etevä johtaja.
      Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen ja Kangasalan Uimahalli Oy:n hallitusta johtava Heikki Salmela kiistävät muutamia keskustelun lomassa esitettyjä väittämiä. Toimitusjohtajan luottamuksen menettämiselle on heidän lausuntonsa mukaan ollut useita perusteita.

      Adresssiin, jossa esitettiin Paula Liinamaan erottamisen kumoamista, kerättiin noin 250 nimeä, ja se luovutettiin 10.9. kokoontuneelle Kangasalan kaupunginvaltuustolle.

      Lue lisää

    • Valtuustoaloite: Kangasalan uimahallin osakeyhtiömuoto

      “Suomessa on kaikkiaan noin 200 uimahallia, jotka ovat joko kunnallisessa omistuksessa, varuskunnissa tai urheiluopistoissa. Kunnalliset uimahallit ovat joko kuntien suorassa omistuksessa tai yhtiöitettynä omaksi halliyhtiökseen.

      Osakeyhtiömuoto on kunnallisten palvelujen tuottamisessa yleistynyt, mutta selvityksiä sen onnistumisesta tai edes tarpeellisuudesta ei ole (vrt. Mikko Paajanen: Riskienhallintaprosessi – Case Kangasalan Uimahalli. Laurea 2017). Lähes poikkeuksetta uimahallit toimivat markkinoilla, jossa ei vallitse vapaata kilpailua. Uimahallien ei odoteta tuottavan liiketaloudellista voittoa, vaan ne nähdään väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävinä laitoksina. Halleihin sijoitettujen varojen oletetaan palautuvan pienenevinä kuluina sosiaali- ja terveystoimessa sekä säästävän ihmishenkiä uimataidon parantumisen myötä. Siksi uimahallien lippujen hintoja subventoidaan voimakkaasti kuntien veronmaksajien varoin.

      Lue lisää

    • Huumausainerikosvalvontatuloksia Pirkanmaalla

      07.09.2018

      Sisä-Suomen poliisi on vuoden alussa asettanut yhdeksi toiminnan painopisteeksi huumausainerikollisuuden paljastamisen kenttävalvonnassa. Saadut tulokset osoittavat, että huumausaineita liikkuu todella paljon ja niiden saatavuus on helppoa.

      Kokaiinin, amfetamiinin, marihuanan ja huumaavien lääkkeiden käyttö on yleistä. Erityisen vaarallisia huumeista kokaiini nousee räikeästi esille. Takavarikoiden perusteella viime vuonna vastaavana aikana ( 1.1 -2.9) oli tavattu kokaiinia yhdeksän kertaa, kun tänä vuonna luku on 167. Amfetamiinin osalta kehitys on ollut suurin piirtein samalla tasolla, nousua on 102 tapausta. Marihuanaa on takavarikoitu lähes 600 kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja erilaisten huumausaineiden ja huumaavien aineiden esinetakavarikot ovat nousseet yli 7600:lla. Pirkanmaalla vain Kihniössä ei ole tehty huumausaineisiin liittyviä takavarikoita vuonna 2018.

    • Yritysvastaisuutta on ilmassa

      Mielestäni yhteiskunnallinen ilmapiiri on Suomessa lähes hiipien muuttunut yrittäjä- ja yritysvastaiseksi. Tälläkin viikolla on eduskunnassakin löytynyt useita esimerkkejä tästä taudista. Sana yksityistäminen on muuttunut kirosanaksi, jopa silloin, kun ei ole kyse yksityistämisestä. Viikolla yksi kollega haukkui yrityksiä jopa ahneuden perikuvaksi.

      Lue lisää