Kodin kunnostustöissä suomalaiset ovat kaikkein auliimpia maksamaan putki- ja keittiöremonteista. Putkisaneeraukseen oltaisiin valmiita sijoittamaan eniten rahaa, tutkimuksen mukaan noin 8 200 euroa. Lattia- ja saunaremontit saisivat kumpikin maksaa Matti Meikäläisen mielestä hieman yli kolme tonnia. Kylpyhuoneen, ikkunoiden ja keittiön kustannuksiksi puolestaan hyväksytään hieman enemmän, viidestä kuuteen tuhanteen euroa.

Remonttiin käytetyistä rahasummista huolimatta työn jälki ei kuitenkaan aina vastaa odotuksia. Joskus hommat eivät onnistu toivotulla tavalla, ja remonttien lopputuloksista riidellään usein oikeudessa asti. Oikeuskulut voivat nousta pahimmillaan tuhansiin euroihin. Remontointiin liittyvät riitatilanteet ovat yksi tavallisimpia tilanteita, joihin suomalaiset tarvitsevat lakimiehen apua.

Erimielisyydet koskevat tavallisimmin projektin viivästymistä, remontin hintaa tai työn jälkeä. Keskivertokuluttaja ei tee kirjallista sopimusta remontistaan, ja tämä on kuluttajaviraston mukaan isoin syy remonttiriitoihin kuluttajien ja urakoitsijoiden välillä. Niinpä jälkikäteen väitellään siitä, mitä ollaankaan sovittu. Joskus remonteissa ilmenee jotain yllättävää, josta aiheutuu lisätöitä ja näistä sitten myös monesti riidellään. Samoin kiistellään siitä, mitkä kaikki korjaukset kuuluvat takuukorjaukseen, mikäli myöhemmin ilmenee virheitä.

Tehtävät kannattaa kirjata mahdollisimman yksityiskohtaisesti, vaikka se tuntuisikin nipottamiselta. Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta ristiriitatilanteissa hatara. Sopimuksessa kannattaa esimerkiksi mainita, kuka purkaa vanhat rakenteet, millaisia materiaaleja käytetään ja kuuluvatko esimerkiksi matkakulut hintaan. Kuluttajat ovat monesti remonttia tilatessaan ensikertalaisia, mistä syystä remontin aloittaminen voi kauhistuttaa ja jäädä jopa toteuttamatta epäonnistumisen pelon takia. Remppa sitoo suuren määrän rahaa, ja onnistumisen tai epäonnistumisen kohteena on oma rakas koti, joten ei ihme jos jännittää - varsinkin kun liikkeellä on kamalia kauhutarinoita monenlaisista pieleen menemisistä.

Luottamus ja maine ovat kultaakin kalliimpia. Kysele ja tutki, mutta älä kuitenkaan usko ihan kaikkea, mitä netin keskustelupalstoilla kirjoitetaan. Katso urakoitsijan viralliset rekisteritiedot YTJ-palvelusta. Sieltä näet senkin, kuuluuko urakoitsija ennakkoperintärekisteriin, joka on edellytyksenä kotitalousvähennyksen saamiselle.

Kodin kohentamisesta ei kannata kuitenkaan pidättäytyä pelkän pelon vuoksi: Vaikka rahaa palaa ja hermo paukkuu, kasvattaa lopputulos onnistuessaan kuitenkin asumisviihtyvyyttä, tuo terveyttä ja elinvuosia rakennukselle ja pitää yllä kiinteistön arvoa.

Ja kun sitten olet löytänyt sen remppafirman, jonka kanssa kaikki sujui hienosti ilman ikäviä yllätyksiä, muista myös jakaa sitä tietoa muillekin. Ruusut ovat yhtä tärkeitä kuin risutkin, vaikka kehut monesti tuppaavat unohtumaan.

 

Moona Metsoila