Monella meistä ajatukset ja odotukset kesän suhteen ovat täynnä kysymysmerkkejä. Kevät 2020 on ollut poikkeuksellista, raskasta aikaa. Moni on elänyt rajoitettua elämää, viettäen suurimman osan ajastaan neljän seinän sisällä. Tekisi mieli jo lähteä pirtin pimeydestä liikkeelle, loikkia kuin kesälaitumelle kirmaavat vasikat.

Mutta mitä sitä saa enää tehdä? Mihin uskaltaa mennä? Pitäisikö nyt vain istua entistä tiukemmin niiden eurojensa päällä ja viettää kesäloma vain kotipihalla ulkogrillin ja postilaatikon välimaastossa?

Pelkokerroin pahentaa talouskriisiä – täytyisi löytää oikea tie viisaan varovaisuuden ja täydellisen lamaantumisen välimaastosta. Kauhistumisesta huolimatta talouden rattaiden täytyy saada pyöriä, ne jauhavat viljaa meille kaikille.

Elpyvä kuluttaminen ei kuitenkaan tule olemaan entisensä. Ihmisiä tulee varmasti kiinnostamaan entistä enemmän järkevyys, säästäväisyys, kierrättäminen ja lähituotannon tukeminen. Omavaraisuutta tullaan arvostamaan ja se tulee näkymään muun muassa puutarhaharrastuksessa, aurinkopaneeleiden myynnissä, käsityöinnostuksessa, kotikokkauksessa sekä kotiseutumatkailussa.

Ylen artikkelissa haastateltu tulevaisuustutkimukseen ja kuluttajakäyttäytymiseen perehtynyt professori Mika Pantzar näkee koronakriisissä alustaa pysyville muutoksille yhteiskunnassa. Hän toteaa aiempien kriisien aina muuttaneen talouden rakenteita. Esimerkiksi 1860-luvun nälkävuodet synnyttivät meijeriteollisuuden, kun tajuttiin, ettei pelkän viljan varassa pärjätä. Finanssikriisi aikaansai voimistuneen rahoitussääntelyn.

Kenties yksi koronapandemian pysyvistä vaikutuksista tulee olemaan kaukomatkailun selkeä väheneminen, mikä tukisi ilmastoajattelua ja vahvistaisi kotimaan matkailua monine välillisine vaikutuksineen.

Matkailu tuottaa 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tähän asti Suomen matkustus­tase on ollut pari miljardia alijäämäinen, eli suomalaiset matkailijat kuluttavat noin 5 miljardia euroa ulkomailla, kun ulkomaiset matkailijat kuluttavat Suomessa vain noin kolme miljardia euroa. Suomalaisten matkailu on kasvanut tasaisesti lähes koko 2000-luvun, näkyen myös ulkomailla kulutetussa rahamäärässä.

Jos ulkomaan matkailu kutistuu pidemmäksi aikaa, menee vääjäämättä iso osa siihen käytetystä rahasta kotimaiseen kulutukseen, kuten kotimaassa matkustamiseen. Tämä voisi auttaa myös Suomen taloutta toipumaan korona­viruksen taloudellisista vaikutuksista.

Nyt on siis oikea aika perehtyä niihin aarteisiin, joita oma kotikunta, oma maakunta ja ihana Suomi tarjoavat. Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.

Ollaan reteästi ylpeitä myös omasta Pirkanmaastamme, jota mini-Suomeksikin on tituleerattu. Pirkanmaalla on melkein kaikkea, mitä lomaileva ihminen suinkin voi toivoa, merenrantaa lukuunottamatta.

Täältä löytyy loputonta erämaata ja kaikkein aidointa maalaismaisemaa – pääsee jylhille kallioille, syviin rotkoihin, saarille, harjuille ajatuksiaan tuulettamaan. Tunnin parin sisällä ehtii joen varteen, järven rantaan tai kosken ääreen.

Kesän, loman, onnen ja rauhan voi löytää yllättävän läheltä.

 

Ansaittua kesän ihanuutta toivottaen,

Moona Metsoila