Valtioneuvoston alkuvuodesta asettama ministerityöryhmä valmistautuu toteuttamaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, josta annettiin eduskunnalle selonteko viime syksynä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on tarkoitus toimittaa EU-komissiolle jo tämän vuoden alkukuukausina.

Ohjelman painopistealueet löytyvät sekä välittömästä elpymisestä koronakurimuksesta että vanhojenkin isojen rakenteiden uudistumisesta pitkässä juoksussa. Sen työkaluilla pyritään vauhdittamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä vahvistamaan tuottavuutta ja talouden kasvupotentiaalia.
Lukujärjestykseen kuuluu työllisyysasteen nostaminen sekä tuotannon ja kulutuksen saattaminen kestävälle perustalle tarpeellisten rakennemuutosten keinoin. Ohjelma vahvistaa sosiaalista ja alueellista eheyttä sekä yhteiskunnan toipumista koronakriisin kurimuksesta.
Keskeisenä osana ohjelmaa on paljon puhutun vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen innovatiivisin ratkaisuin ja uuden teknologian avulla. Vähintään puolet ohjelmasta kohdistuu juuri vihreän siirtymän investointeihin, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation näytellessä tässä tärkeää roolia. Tukea kohdennetaan myös kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen, työmarkkinoiden kehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vahvistamiseen.
Kestävän kasvun ohjelma rahoitetaan EU:n elpymispaketin tuomalla rahoituksella vuosina 2021-2023. Paketin suuruudeksi Suomen osalta arvioidaan 2,33 miljardia euroa.
Toteutettavat toimenpiteet valitaan sillä perusteella, että ne kohdentuvat Suomen kestävän kasvun painopisteisiin. Niiden on aidosti uudistettava talouden rakenteita ja oltava vaikutuksiltaan merkittäviä kokonaisuuksia, pysyvillä myönteisillä vaikutuksilla. Kaikkeen toivottuun ei raha varmasti riitä, joten rahakirstun päällä istujien täytyy olla viisaita visionäärejä, jotka osaavat jyvittää rahavirrat järkevästi.
Kestävän kasvun toteutuminen on paljolti riippuvainen siitä, kuinka yhteistyö sujuu eri toimijoiden ja tasojen välillä. Aito yhdessä tekeminen ja saman päämäärän tahtotila, joka kestää yli erilaisten rajojen, ovat ohjelman toteutumisen ehtoja.
Myös julkiselta hallinnolta odotetaan aivan uudenlaista joustavuutta, uudistumista ja vuorovaikutusta.
- Suomen kestävän kasvun ohjelmaa on välttämätöntä tehdä yhdessä. Sitä tehdään yhdessä eri ministeriöiden kanssa, yhdessä maakuntien ja alueiden toimijoiden kanssa sekä elinkeinoelämän ja tutkimusalan kanssa. Myös alueilla on välttämätöntä tehdä yhteistyötä, joka kattaa sekä aluekehitys- että sote-alan toimijat, kunnat, yritykset ja järjestöt, sanoo työryhmää johtava valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

 

Moona Metsoila