Lasten ja nuorten hyvinvointi on koetuksella koronakriisin keskellä. Tsemppiä ja pitkää pinnaa toivotellaan kuukausi toisensa jälkeen.

Kriisin hoitamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tilanteisiin ja tarpeisiin, toteaa myös lasten oikeuksia ja hyvinvointia pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä raportissaan. Työryhmä on huolissaan siitä, että pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.

- On vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa sekä turvallisuuden ja osallisuuden kokemuksia arjessa, toteaa työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen.
Ymmärtääkseni koulujen sulkeminen ei välttämättä ole kaikkein tehokkain keino vähentää tartuntoja, sillä koulut eivät ole tartuntapesäkkeitä. Suurin tartunnan lähde ovat edelleen työikäiset. Heidän osuutensa tartunnanlähteenä on huomattavasti korkeampi kuin heidän osuutensa väestössä. Viime syksynä tehdyn seurantatutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lasten osuus tartuttajina vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä.

Soisin mieluusti rajoitusten painolastin siirtyvän pois nuorten niskasta, muiden ryhmien kannettavaksi. Ymmärrän kyllä päättäjien ja asiantuntijoiden vaativan tilanteen, tasapainotellessaan perusoikeuksien varjelun, terveyden säilyttämisen ja talouden pelastamisen välilä. Aidan takaa on helppo huudella, mutta nuorten elämästä ja hartioilta toivoisin koronataakkaa kevennettävän.

Infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kannatti Yleisradion maaliskuisessa haastattelussa lähiopetusta, etäopiskelun sijaan. Kouluissa fyysisiä kontakteja voidaan kontrolloida maskien, parannetun käsihygienian ja valvonnan avulla.

Jos lapset ja nuoret eivät saa nähdä kavereitaan koulussa, he tapaavat todennäköisesti kouluaikojen ulkopuolella, valvovan silmän ja käsidesin ulottumattomissa. Silloin tartuntoja tapahtuu edelleen, mutta jäljitystyö vaikeutuu.

Rankkaa etäopiskelu on myös niille nuorille, joille koulussakäynti on tarjonnut ne ainoat kontaktit kodin ulkopuoliseen maailmaan, ja nyt sekin on tauolla. Tuleeko nuorten syrjäytyminen pahenemaan?

Ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret eivät voi oppia ammattiaan etänä, aivan kuten monessa ammattikoulun valmistamassa ammattissakaan ei voi tehdä töitä etänä. Nyt olisi tilaisuus, ja painava syy, opetella pysyviä käytäntöjä terveysturvalliseen lähiopiskeluun ja lähityöskentelyyn. Se on toteutettavissa.

Opit tulevat vielä tarpeeseen, tämä tuskin on viimeiseksi jäävä pandemia, ja sen kanssa on voitava elää merkityksellistä elämää. Myös niitä nuoruuden ohikiitäviä, ainutlaatuisia, kultaisia vuosia, joiden aikana rakennetaan jalansijaa tulevaisuuteen.

 

Moona Metsoila