Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Ajallisesti hirvionnettomuudet taas sijoittuvat lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun. Hirvieläinonnettomuuksista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä.

Hirvet liikkuvat aktiivisimmin eritoten aamu- ja iltahämärissä. Eniten hirvet ovat liikkeellä rykimän, eli hirvien kiiman aikana loka-marraskuussa.
Toinen hirvien vilkkaan liikehdinnän aika ajoittuu touko-kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat ylivuotiset vasansa. Nämä yksin liikkumaan tottumattomat nuoret hirvet eksyvät herkästi autoteille myös yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä varoiteta liikennemerkillä. Vanhemmat hirvet ylittävät tien yleensä tietystä paikasta.

Kohtaamisia yhä useammin

Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011, samaan aikaan hirvikannan kasvun kanssa. Hirvikolareita sattuu koko maassa, eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä aamu- ja iltahämärässä.
Suomen teillä sattui viime vuonna silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 62 miljoonaa euroa.
- Vuonna 2017 korvaamistamme hirvieläinvahingoista lähes viidennes sattui marraskuussa ja yli puolet syys-joulukuussa. LähiTapiolan korvaamista hirvivahingoista suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä, sanoo LähiTapiola Pirkanmaan toimitusjohtaja Pentti Kuusela.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Kannan kasvu saatiin arvioiden mukaan pysäytettyä viime kauden metsästyksellä, mutta kanta on edelleen monilla alueilla 68 000–85 000 yksilön talvikannan tavoitetasoa tiheämpi. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 54 653 hirvieläinten pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Valppautta rattiin

Hirvieläinkolareista aiheutuneiden vahinkojen korvattavat summat vaihtelevat alle 50 eurosta aina jopa sataan tuhanteen euroon. Suurimmat korvaussummat syntyvät silloin, kun kolarissa syntyy henkilövahinkoja.
- Suurin osa korvaussummista asettuu tuhannen ja 10 000 euron välimaastoon, toimitusjohtaja Kuusela kertoo.
Vuoden 2017 syksylle ja talvelle Suomen riistakeskus myönsi Pohjois-Hämeen toimialueelle 1774 hirvenpyyntilupaa ja 3431 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvellä pyyntilupamäärä kasvoi 23 prosentilla ja valkohäntäpeuralla noin 30 prosentilla viime kauteen nähden. Parhaillaan käynnissä olevalle metsästyskaudelle Suomen riistakeskus on myöntänyt hirvenmetsästykseen 2 023 pyyntilupaa Pohjois-Hämeen alueelle.
Liikenneviraston mukaan kaikkiaan 97 prosenttia henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksen alueella. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.

Yritä väistää takaa

• Aja nopeusrajoitusten mukaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.

• Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti.

• Hirvet ja myös peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin.

• Huomatessasi hirven tai peuran vähennä nopeutta välittömästi. Jos pystyt, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

(Lähteet: LähiTapiola ja Liikenneturva)

 21hirvi

Kuva: Liikenneturva