Back to Top

Uusia laineita uimahalliriidan kuohuissa

Potkut ja riitely uimahalliyhtiössä on kielenkantoja kovasti irrottanut aihe Kangasalla. Kohua ovat tuoreimmin käyneet kommentoimaan sekä kaupunginjohtaja, yhtiön hallituksen puheenjohtaja että erotettu toimitusjohtaja itse.

Toimitusjohtaja Paula Liinamaa sai kesällä potkut uimahalliyhtiöstä, esitettyyn luottamuspulaan pohjautuen. Moni taho on kuitenkin todistanut, että Liinamaa on ollut paitsi pidetty, myös etevä johtaja.
Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen ja Kangasalan Uimahalli Oy:n hallitusta johtava Heikki Salmela kiistävät muutamia keskustelun lomassa esitettyjä väittämiä. Toimitusjohtajan luottamuksen menettämiselle on heidän lausuntonsa mukaan ollut useita perusteita.

Adresssiin, jossa esitettiin Paula Liinamaan erottamisen kumoamista, kerättiin noin 250 nimeä, ja se luovutettiin 10.9. kokoontuneelle Kangasalan kaupunginvaltuustolle.

Lue lisää: Uusia laineita uimahalliriidan kuohuissa

Valtuustoaloite: Kangasalan uimahallin osakeyhtiömuoto

“Suomessa on kaikkiaan noin 200 uimahallia, jotka ovat joko kunnallisessa omistuksessa, varuskunnissa tai urheiluopistoissa. Kunnalliset uimahallit ovat joko kuntien suorassa omistuksessa tai yhtiöitettynä omaksi halliyhtiökseen.

Osakeyhtiömuoto on kunnallisten palvelujen tuottamisessa yleistynyt, mutta selvityksiä sen onnistumisesta tai edes tarpeellisuudesta ei ole (vrt. Mikko Paajanen: Riskienhallintaprosessi – Case Kangasalan Uimahalli. Laurea 2017). Lähes poikkeuksetta uimahallit toimivat markkinoilla, jossa ei vallitse vapaata kilpailua. Uimahallien ei odoteta tuottavan liiketaloudellista voittoa, vaan ne nähdään väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävinä laitoksina. Halleihin sijoitettujen varojen oletetaan palautuvan pienenevinä kuluina sosiaali- ja terveystoimessa sekä säästävän ihmishenkiä uimataidon parantumisen myötä. Siksi uimahallien lippujen hintoja subventoidaan voimakkaasti kuntien veronmaksajien varoin.

Lue lisää: Valtuustoaloite: Kangasalan uimahallin osakeyhtiömuoto

Huumausainerikosvalvontatuloksia Pirkanmaalla

07.09.2018

Sisä-Suomen poliisi on vuoden alussa asettanut yhdeksi toiminnan painopisteeksi huumausainerikollisuuden paljastamisen kenttävalvonnassa. Saadut tulokset osoittavat, että huumausaineita liikkuu todella paljon ja niiden saatavuus on helppoa.

Kokaiinin, amfetamiinin, marihuanan ja huumaavien lääkkeiden käyttö on yleistä. Erityisen vaarallisia huumeista kokaiini nousee räikeästi esille. Takavarikoiden perusteella viime vuonna vastaavana aikana ( 1.1 -2.9) oli tavattu kokaiinia yhdeksän kertaa, kun tänä vuonna luku on 167. Amfetamiinin osalta kehitys on ollut suurin piirtein samalla tasolla, nousua on 102 tapausta. Marihuanaa on takavarikoitu lähes 600 kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja erilaisten huumausaineiden ja huumaavien aineiden esinetakavarikot ovat nousseet yli 7600:lla. Pirkanmaalla vain Kihniössä ei ole tehty huumausaineisiin liittyviä takavarikoita vuonna 2018.

Yritysvastaisuutta on ilmassa

Mielestäni yhteiskunnallinen ilmapiiri on Suomessa lähes hiipien muuttunut yrittäjä- ja yritysvastaiseksi. Tälläkin viikolla on eduskunnassakin löytynyt useita esimerkkejä tästä taudista. Sana yksityistäminen on muuttunut kirosanaksi, jopa silloin, kun ei ole kyse yksityistämisestä. Viikolla yksi kollega haukkui yrityksiä jopa ahneuden perikuvaksi.

Lue lisää: Yritysvastaisuutta on ilmassa

Työllisyys parasta 27 vuoteen

Uudet työllisyysluvut ovat erinomaiset. Nykyisen hallituksen aikana työllisiä on tullut lisää 87 000. Työllisyysaste on noussut 71,1 prosenttiin, mikä on paras tulos 27 vuoteen. Hyvin todennäköiseltä vaikuttaa, että hallitus tulee saavuttamaan 72 prosentin tavoitteen, mitä oppositio ja monet tutkijat pitivät kolme vuotta sitten mahdottomana. Talouden ja työllisyyden kasvu on ylittänyt kaikki odotukset.

Lue lisää: Työllisyys parasta 27 vuoteen

VALTUUSTOALOITE, Kaleva: Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta

 (20.2.2017 Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa jätetty valtuustoaloite sai tuekseen yli 40 valtuutetun allekirjoitukset.)

KOIRAVERO on aikansa elänyt vero, jonka vuosittaisella tuotolla (n. 85 000 euroa kulujen jälkeen) ei ole mitään merkitystä Tampereen kaupungin budjetissa. Vero on alueellisesti epäoikeudenmukainen, koska sitä peritään enää vain Tampereella (34 euroa/koira) ja Helsingissä (50 euroa/koira). Kaikki muut kunnat ovat jo lopettaneet koiraveron perimisen. Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, koska arviolta vain joka neljäs koira on Tampereella ilmoitettu koiraverorekisteriin.

Lue lisää: VALTUUSTOALOITE, Kaleva: Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta

Sähköherkkyys ja amalgaami

Elohopea on jo yli sadan vuoden ajan herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä asiantuntijoiden parissa. Vuosisadan alussa sitä pidettiin tärkeänä lääkkeenä ja elohopeaa piti eräiden ohjeiden mukaan juoda pieni kulaus suoliston kunnon ylläpitämiseksi. Vielä 40-luvulla lasten ikeniin hierottiin pulveria, joka sisälsi elohopeakloridia. Tällä toimenpiteellä yritettiin estää ikenien tulehtumista. Lapset alkoivat saada merkillisiä oireita raajoihinsa ja yleinen terveydentila laski. Äkillistä paranemista alkoi tapahtua pian sen jälkeen, kun pulverin käytöstä päätettiin luopua. Tosin koskaan ei virallisesti tunnustettu, että elohopea oli syynä lasten kokemiin oireisiin. Jälleen kerran viattomia ihmisiä käytettiin koekaniineina.

Lue lisää: Sähköherkkyys ja amalgaami

Kesäyön Marssi

Kesäyön marssi on malliesimerkki positiivisesta liikuntatapahtumasta, johon jokainen voi osallistua ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kesäyön marssissa on kyse omien voimien mukaisesta ponnistelusta, ei kilpailusta.”, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö, XIX Kesäyön Marssin suojelija. Hän toivottaa kesäyön marssijat tervetulleiksi Turkuun ja toivottaa kaikille positiivisia liikunnallisia elämyksiä.

Lue lisää: Kesäyön Marssi

Sivu 1 / 5