Ennätyssuosittu kansalaisaloite keräsi 13 000 kannattajaa päivässä!

Linkki kansalaisaloitteeseen

Paavon aloite kerää ennätysnopeasti allekirjoittajia

Suomessa kansalainen voi vaikuttaa osallistumalla tai perustamalla kansalaisaloitteen. Muita tarjolla olevia aloitekanavia ovat kuntalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite. 

Eduskunta joutuu ottamaan asian käsittelyyn, jos 50 000 allekirjoittaneen raja rikkoutuu. Osallistua voi joko netissä kirjautumalla esimerkiksi pankkitunnuksin tai sitten paperiseen keräyslappuun, jonka senkin voi tulostaa netistä kansalaisaloite-sivuilta. Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta toteutettiin Tahdon2013-kampanjana, joka keräsi yhteensä ennätykselliset 166 851 allekirjoitusta. Vasta-aloite kyseiselle aloitteelle on menossa ja se näyttää myös ylittävän vaadittavan määrän kannattajia. 

Rahanluontioikeus ja itsenäisyys

Nyt on menossa ennätysnopeaan tahtiin ääniä kerännyt veteraanipoliitikko Paavo Väyrysen aloite, jossa vaaditaan kansanäänestystä EU:n jäsenyydestämme.

"Ruotsissa ja Tanskassa Maastrichtin sopimusta tulkittiin toisin kuin meillä, toteaa Paavo Väyrynen. -Molemmissa maissa liittymisestä euroalueeseen järjestettiin erillinen kansanäänestys. Vaikka Tanskalla oli sopimuksen nojalla mahdollisuus jäädä pysyvästi euroalueen ulkopuolelle, hallitus vei liittymisen kansanäänestykseen vuonna 2000. Enemmistö hylkäsi jäsenyyden.
Ruotsissa kansanäänestys järjestettiin vuonna 2003. Sielläkin jäsenyys tuli hylätyksi.
Mielipidemittausten perusteella oli selvää, että Suomessakin euroalueeseen liittyminen olisi hylätty, jos siitä olisi vuonna 1998 järjestetty kansanäänestys. Eurosta tuli Suomelle liian halpa valuutta, taloutemme ylikuumeni ja kustannustasomme kohosi voimakkaasti. Sitten euro revalvoitui sadalla prosentilla, jolloin kohonnut kustannustasomme ja liian vahva euro vaikeuttivat vientiämme. Vaikka kurssi sen jälkeen hieman aleni, euro on ollut Suomelle liian kallis valuutta.
Suomen tilanteen osoittaa havainnollisesti vertailu Ruotsiin. Kansantaloutemme ovat keskenään hyvin samankaltaiset. Ruotsilla on ollut oma valuutta, jonka kurssi on tarpeen mukaan vaihdellut. Talouskasvun ansiosta työllisyystilanne on säilynyt suhteellisen hyvänä ja julkinen talous on ollut hyvässä kunnossa. Kun Ruotsi ei ole euroalueessa, sen ei ole tarvinnut antaa taloudellista tukea kriisimaille.
Euron vuoksi Suomen talouskasvu on ollut heikkoa ja työttömyys korkealla tasolla. Julkiseen talouteen on kasvanut paha alijäämä, jonka vuoksi veroja korotetaan samalla kun valtion ja kuntien menoja kovalla kädellä karsitaan. Kriisimaita Suomi on tukenut ottamalla itselleen lisää velkaa. Ei ole ihme, että suomalaisten mitta on tullut täyteen. Kreikan tukemiseen on otettu vihdoinkin tiukka kanta. Tästä syystä Suomi on joutunut hyvin kielteiseen valoon monissa EU:n jäsenmaissa ja laajemminkin.
Paavo Väyrysen turvallisuuspolittiinen ajattelukin nojaa puolueettomaan Itsenäiseen Suomeen. -Kekkosen kaudella Suomen itsenäisyys vahvistui ja toteutimme johdonmukaista puolueettomuuspolitiikkaa, joka nautti laajaa kansainvälistä arvostusta. Ulkopolitiikkamme ”suomettui” vasta SDP:n johdolla 1980-luvulla. Nyt on  tärkeintä korostaa Paasikiven ja Kekkosen linjanydintä. Suomen täytyy säilyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja toteuttaa rauhanpolitiikkaa.

Kuva Paavo Väyrysestä

Kuvaaja Katri Hyväkkä / Keskustan kuvapankki

Velkaunioni vs. itsenäisyys

- Jos jatkamme nykyisellä tiellä, meille käy huonosti. Taloutemme kituu ja menetämme yhä enemmän taloudellista ja myös valtiollista itsenäisyyttämme.
Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysymistä euroalueessa, se hyväksyisi euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. 

- Jos kansanäänestys johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. Jos Suomi jatkaa euroalueessa, joudumme mukaan yhä syvempään taloudelliseen yhteisvastuuseen ja nykyistä ylikansallisempaan päätöksentekoon. Tähän suuntaan mennään siitä riippumatta, mikä on lopulta Kreikan kohtalo", sanoo  Paavo Väyrynen.

Aiheesta muualla:

Lastemmekin kannettavaksi 10-kertaiset sotakorvaukset

Rahaksi muutettuna vuoden 2010 sotakorvauksien arvo oli noin 4,5 miljardia euroa. Jos Suomen kriisivastuisiin lasketaan mukaan arvio ERVV:n korkokuluista, venyy piikki jo nyt kevyesti yli kymmenkertaisesti sotakorvauksia suuremmaksi. Näin käy ilman korkokulujakin, jos EVM pystytetään ERVV:n rinnalle – ja jos Suomi jatkaa kiltisti maksamista, laskeskelee Jan Hurri Taloussanomien artikkelissa. 

- Suomelle on EVM:n pääomittamisesta tiedossa 13 miljardia euroa uusia sitoumuksia. Jos tämä tulee ERVV:n takausvastuun päälle eikä sen tilalle, kipuavat Suomen kokonaisvastuut Suomen Pankin osuus mukaan luettuna hilkkua vaille 50 miljardiin euroon. Näin Suomella olisi kontollaan erityyppisiä kriisisitoumuksia rutkasti yli kymmenen kertaa sotakorvausten verran.

Otettiin markkinavoimista niskalenkki, hei me tienataan tällä - unelma ei toteutunutkaan

- Kataisen hallitus liitti Suomen Euroopan vakausmekanismiin EVM:ään ja on vastuussa siitä sekä EVM:n kautta tähän asti myönnetyistä lainaohjelmista seurauksineen. Eriskummallisen tilanteesta tekee se, että moni päättäjä tuntuisi Suomessa olevan valmis taipumaan kolmanteen lainaohjelmaan, vaikka ei usko sen onnistuvan, vaan kasvattavan riskejä ja johtavan lopulta suurempiin luottotappioihin. Kreikan pääministeri Tsipras ei hänkään usko lainaohjelman onnistumiseen, mutta on valmis ottamaan rahat vastaan, Vesa Matti Saarakkala (PS) sanoo.

Kahdeksan vuotta täystuhoon

Minna Isoaho esittää Uuden Suomen puheenvuoroblogissaan lukuja, joiden perusteella Suomi on kahdeksan vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Kreikka.
- Joulukuussa 2015 Suomella tulee olemaan 100 miljardia euroa velkaa. Tämä tekee kansalaista kohti 18 519 euroa. Kreikkalaisilla on tällä hetkellä valtionvelkaa noin 220 miljardia euroa. Se tarkoittaa 29 012 euroa velkaa jokaista kansalaista kohti, Isoaho kirjoittaa.
Velkamäärämme on tällä vauhdilla 8 vuoden kuluttua 29 000 euroa, saman verran kuin jokaisella kreikkalaisella on nyt kannettavanaan, hän jatkaa.

Isoaho kirjoittaa, että Suomella on tällä hetkellä maksuvalmiutta 1,6 viikoksi.- Olemme täysin riippuvaisia lisälainoituksen saamisesta, hän toteaa. Isoahon mielestä velkaantumisen logiikka ”on täysin sama niin kansantalouden kuin yksityishenkilönkin tapauksessa”. 

Oma valuutta pelasti Islannin 

- Suomen talous ei elvy euron takia, kirjoittaa Matt O'Brien amerikkalaislehti Washington Postissa. O'Brienin mukaan eurojäsenyys voi olla maalle (Suomelle) "pahempaa kuin konkurssi". Hän käyttää esimerkkinä Islantia, joka nosti konkurssiin mentyään talouden ylös oman valuuttansa avulla. O'Brien sanoo Islannin selvinneen taloudellisesta katastrofistaan juuri oman valuuttansa avulla. Vaikka maa menettikin 60 prosenttia ostovoimaansa tuontitavaroissa, kun kruunun arvo laski, se helpotti Islantia tekemällä heidän tuotteistaan kilpailukykyisempiä ulkomailla. Islanti onnistui välttämään talouden taantuman. (Aiheesta kertoi ensimmäisenä Suomessa Tekniikka ja Talous -lehti.)

Järkyttävistä tukipaketeista huolimatta annetaan lisää tukipaketteja. Suomen lapset ja tulevat sukupolvetkin pääsevät maksajiksi, jotta Kreikkaa rahoittaneet pankkiirit saavat rahansa. Iltalehden haastattelussa jo 10.2. vuonna 2012 Aleksander Stubb huomautti, että Kreikalle aiottu 130 miljardin toinen tukipaketti on suurempi kuin EU:n budjetti, joka on noin 125 miljardia euroa  (jo siis kolme vuotta sitten).

Seutulaisen nettilehdessä Antti Pesosen blogeissa käsitellään myös tätä ylikansallista päätöksentekoa sekä velkaunionion ja velanluonnin ongelmia pintaa syvemmältä.

- J.F. Kennedyn ajatus ”Joka kylvää etuoikeuksia, joutuu niittämään vallankumouksia” on toteutumassa. Liikepankeille, suursijoittajille ja suuryrityksille on poliittisilla päätöksillä luotu kestämättömiä etuoikeuksia. Lopullisia tuloksia ei kukaan tiedä, mutta vastavaikutus tulee. Kansalaiset nousevat ennen pitkää vastarintaan, sanoo Antti Pesonen (IPU).

http://www.seutulainen.fi/blogit/blog/5/antti-pesonen

http://www.seutulainen.fi/11-blogit/126-kreikka-paljastaa-monta-asiaa'

JK)

Keijo Korhosen, pitkäaikaisen poliitikon ja Helsingin Yliopiston poliittisen historian tutkijan tuoreesta puheesta ote.

- Kaksi vuosikymmentä sitten liittivät  poliittiset johtajamme  - epäpyhän kolmiyhteyden eli pelkuruuden ahneuden ja typeryyden riivaamina – propagandalla ja tyhjiksi tietämillään lupauksilla Suomen Euroopan Unioniin. Sen lisäksi he lopettivat röyhkeästi ja  perustuslain vastaisesti Suomen markan. Suomi on nyt alistettu suurten keskieurooppalaisten maiden ja EU- byrokraattien alaiseksi uudenaikaiseksi siirtomaaksi – EUn pohjoisbalttilaiseksi provinssiksi, jonka kenraalikuvernementtikaupunki on Helsinki.

Alkumakua EUn hedelmistä on saatu. Kahdenkymmenen jäsenyysvuoden aikana on Suomen kansantulo kaksinkertaistunut ja vienti nelinkertaistunut. Tämä on kuitenkin tapahtunut EU:n jäsenyydestä huolimatta, ei sen ansiosta. Suomen kruununjalokivet, Suomen kansan työllä rakennetut valtionomistukset ja valtion laitokset, on myyty yksityisille.  Kansantalouden pääomatase on vahvasti negatiivinen  koska suomalaisen työnteon, säästämisen ja sitkeyden luomat pääomat ohjataan ulkomaille. Yhteiskunta käynyt entistä eriarvoisemmaksi, rikkaat ovat rikastuneet, köyhät köyhtyneet, Syrjä-Suomi ja koko maa Helsingin, Turun ja Tampereen kultaisen kolmion ulkopuolella on otettu järjestelmällisen näivettämisen kohteeksi. Tällaista on elämä siirtomaassa.

Olemme menettäneet itsenäisyytemme ja itsemääräämisoikeutemme ja ottaneet torpparin muodon. Jäsenyys EU- ja euro-järjestelmässä on ollut talvi- ja jatkosotien jälkeen pahin itsenäistä Suomea kohdannut onnettomuus. Kansamme tulevaisuuden takia meidän on nyt pystyttävä irtautumaan torpparimielestä: avuttomasta antautumisesta isojen armoille, typerästä hyväuskoisuudesta Euroopan suurten hyväntahtoisuuteen, luottamuksesta Brysselin byrokraattien armoon ja viisauteen, järjettömästä uskosta että joku muu kuin me suomalaiset  itse ajaisi Suomen etuja ja puhaltaisi puurolusikkamme. Suomen elinetujen valvoja ei ole Euroopan Unioni – ainoastaan ja yksinomaan suomalaiset itse.