Pakkoruotsimme Isät ja pojat.

Kun pakotimme saamelaiset olemaan puhumatta omaa äidinkieltään kouluissamme, aivan samoin tekivät aiemmin ruotsalaiset ja norjalaiset suomalaisille lapsille omissa kouluissaan. Maailma on siis oikeudenmukainen, sitä niittää mitä kylvää.

Edelleen lapsemme saavat kantaa historiallista esi-isiensä maanpuolustuksen laiminlyöntejä niskassaan ja heidät pakotetaan opiskelemaan pienen maan mikrokieltä, vaikka hyödyllisempiä maailmankieliä olisi valittavana joka sormelle.

Oppimistulokset pakkoruotsilla tosin ovat vaatimattomat: ysiluokkalaisten oppimaa B-ruotsia testattiin 2008, osaaminen jäi arvosanan 7 tasolle. Koululaisilla ei ole yhtään liikaa aikaa, heidän tulisi opetella nykymaailmassa tarvittavia taitoja, eikä sen ajan jolloin maamme oli vielä ruotsalaishallintomme jäämistön henkisessä alaisuudessa. Nyt esim. monessa keski-euroopan maassa opiskellaan ATK-ohjelmointia peruskoulussa. Suomessa ei ohjelmointia ole kuin lisävalinnaisaineita ja taso on alkeellista. Viro on kärkimaa ja Suomi euroopan hännänhuippu Jordanian tasolla, vaikka tietotekninen varustelu on huippuluokkaa. ATK:n pitäisi olla pakollista, ruotsi vapaaehtoista.

Oikeudenmukaista?

Ahvenanmaalla on sanottu avoimesti, pakkosuomi syö kielitaidon. Kun mannermaalla sanotaan samaa, nousee pakkoruotsittajien kuoro, joka huutaa lujaa, että kyllä jokainen oppii kolme kieltä. Ainoastaan Sisuradio nosti aikoinaan Ahvenanmaan pakkosuomen lopettamisen otsikoihin. Muualla Suomessa asia vaiettiin, eli sensuroitiin. Miksi - koska se olisi näyttänyt, miten tyhjää retoriikkaa pakkoruotsin kannattamiseen käytetään ja miten oikeassa pakon purkajat ovat. Ylen budjetista 17% menee ruotsinkielisen ohjelman tukemiseen ja kuitenkin valtaosa kielivähemmistöstämme katsoo Ruotsin TV lähetyksiä. Velkautettu EU-suomi pitää siis kaksoishallintajärjestelmäänsä 5% kielivähemmistön vuoksi? On varmaan aika kysyä miksi? Tosin vastauskin löytyy ihan seuraavasta kappaleesta.

Säätiörahaa, mitaleita…

Kielipolitiikka on meillä pohjaton salailun, lehmänkauppojen ja liturgioitten voimannäyte.

Keskustapuolueen ja SDP:n RKP:n kanssa tekemä (sopimus ) päätös 70-luvulla aloitti maassamme pakkoruotsin.

Paavo Lipponen jatkaa SDP:n linjaa ja edelleen pitää ääntä ja puheita pakkoruotsin säilyttämisestä. Sekä Paavo Lipposen (kesk.) että Johannes Virolaisen joka on pakkoruotsimme henkinen isä (keskusta) Rkp palkitsi A.O.Freudenthal-mitalilla. A.O.Freudenthal oli henkilö, joka lähti ajatuksissaan siitä,että ”itäruotsalainen heimo” on luotu johtamaan itäistä turaanikansaa. (=suomenkielisiä)

Svenska Kulturfonden ja Konstsamfundet rahoittavat Stiftelsen för ett tvåspråkigt Finlandia. Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiöllä on myös yksityisiä lahjoittajia, ruotsinkielisyyttä vaalivia yrityksiä. Presidentin vaaleissa 2012 säätiö lahjoitti 300 000 euroa Eva Biaudetin ja 26 000 euroa Paavo Lipposen kampanjoihin ennakkoilmoitusten mukaan. Lipponen on Svenska nu -järjestön puheenjohtaja. Kimmo Sasi (kok) on Ruotsalaissuomen, rkp-vetoisen varjoparlamentin Folktingetin vpj.

Salattu hintalappu

Ohessa näkökulmia, joista osa saattaa aiheuttaa ajattelua. Huolestuttavinta on (näiden säästöjen aikana) se, että vähemmistökielemme ja maailman mittakaavassa kääpiökielen opiskelun / kaksikielisyytemme hintalappua tai edes arvioita ei juurikaan mistään saa selville edes kansanedustaja Halla-Aho (ps), joka sitä on kysynyt kirjallisena kysymyksenään.

Muutamia kerättyjä kommentteja kielikeskustelusta ja lista alla kannatajista ja vastustajista, kun asiaa käsiteltiin 2011.

Ei koske kuin suomalaisia

RKP:n kaksinaamaisuus: Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea eikä suomi ole siellä virallinen kieli. Ahvenanmaalla on kuitenkin 5 %:n suomenkielinen vähemmistö. Kaksikielisyys ei ilmeisesti kuitenkaan ole rikkaus siellä kuten manner-Suomessa.

Veronmaksaja huom! Pohjoismaisessa yhteistyössä käytetty kieli on ja on aina ollut englanti. Siellä norjalaiset puhuvat ruotsalaisille englantia, suomalaiset ruotsalaisille englantia jne. Tanskan suhteen kouluruotsista ei ole yhtään mitään hyötyä, skånelaiset heitä jotenkin ymmärtävät, riikin ruotsia puhuvat ei. Jo pelkästään karmean taloudellisen tilanteen takia tästä älyttömyydestä on päästävä eroon. Mielenkiinnolla jään odottamaan argumentteja tyyliin: onhan "pakkomatematiikkakin", huooh...Ihminen on käynyt kuussa ja ilman matematiikkaa se ei olisi onnistunut. Mikrokieli ruotsia siihen ei tietääkseni tarvittu.

Opetetaan väärin ja väärää kieliopppia

Tämän päivän Suomessa tarvitaan englantia. Äitini oli suomenruotsalainen ja isäni äitinsä puolesta myös. Kotikieli oli kuitenkin suomi. En tarvinnut nuoruudessani koulussa opittua ruotsinkielen kielioppia vaan puhekieltä, jonka sitten opin Ruotsissa kun työttömänä menin sinne leipää tienaamaan. Lapseni ja lapsen lapset juttelevat sujuvasti serkkujensa kanssa englantia. Itse olen joutunut monta kertaan noloon tilanteeseen kun ruotsinkielestä ja varsinkin ainoastaan kieliopista ei minulle ole mitään hyötyä. Pakkoruotsi olisi ehdottomasti poistettava kouluista ja jos haluaa opiskella ruotsinkieltä muuten kuin siksi, että jatkokoulutuspaikka on helpompi saada, se suotakoon heille niin kuin muunkin kielen opetus.

Kokemusperäinen lausunto turhasta opiskelusta

Valtion virkamiehenä en ole koskaan tarvinnut ruotsia muuta kuin aikoinaan pääsykokeessa. Kansainvälisissä yhteyksissä myös ruotsalaiset näyttävät kommunikoivan englanniksi. Nykyisin tarvetta on jo selvästi enemmän venäjällä kuin ruotsilla. Jos Suomen ruotsinkieliset eivät osaa suomea tai englantia, niin ongelmien syytä pitää lähteä etsimään sieltä.

Toivottavasti kannattajat keksivät kunnon perustelut, sillä J. Leino ( Muutos ) ottaa kantaa näin www.jarileino.com

Eduskunnassa käytiin eilen keskustelua koulujen vapaaseen kielivalintaan liittyvästä kansalaisaloitteesta. 62 158 suomalaista on sitä mieltä, että ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä vapaaehtoista kaikilla kouluasteilla.

Käydyn keskustelun aikana ainakin kolme kansanedustajaa käytti pariutumista argumenttina pakkoruotsin puolesta.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:

Tästä syystä ajattelen näin, että minulle on ollut henkilökohtaisesti paljon hyötyä ruotsista - kolmas tunnustus - koska olen myöskin saanut tutustua ruotsalaiseen poikaystävään nuorena juuri siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun ruotsia. Tuo kielitaito teki kyllä elämästä hiukan helpompaa.

Risto Kalliorinne /vas:

Esimerkiksi, kun oululainen tyttö ihastuisi vaasalaiseen poikaan ja haluttaisiin perustaa yhteistä elämää sitten sinne Vaasaan, niin kun ei ollut tullut opiskeltua yhtään ruotsia, ei ole mitään asiaa julkisiin virkoihin sinne seudulle. Eli pidetään ovet auki ja annetaan nuorille perusosaaminen ruotsin kielestä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Toiseksi vähän edustaja Kalliorinteen hengessä haluan todeta, että nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee. En esimerkiksi itse koulua käydessäni tiennyt, että puolisoni tulee olemaan ruotsalainen, ja kun käyn Ruotsissa puolisoni perheen luona, niin on hyvin paljon iloa siitä, että osaa edes kohtalaisesti ruotsia.

Itse olen aivan varma, että Krista Kiuru ja Oras Tynkkynen olisivat päässeet pariutumaan ruotsalaismiehen kanssa vaikka eivät osaisi sanaakaan ruotsia. Rakkauden kieli on sanaton ja luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Mielestäni on törkeää käyttää omia, henkilökohtaisia parinvalintapreferenssejään perusteluna sille, että kaikkien suomalaisten on pakko opiskella ruotsia koulussa. Varsinkin kun opetusministeri tekee niin. Koulujen kieltenopetukseen tai maahanmuuttopolitiikkaan tai mihinkään muuhunkaan asiaan liittyvän lainsäädännön ei pitäisi perustua poliittikkojen henkilökohtaisiin pariutumiskokemuksiin.

Kiurun ja Tynkkysen logiikkaa mukaillen ehdotan, että Suomen koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä thain kielen kurssi, joka on pakollinen kaikille pojille. Tästä voi olla korvaamatonta etua heille vanhemmalla iällä.

"Minulle on ollut henkilökohtaisesti paljon hyötyä thaista, koska olen myöskin saanut tutustua thaimaalaiseen tyttöystävään juuri siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun thaita. Tuo kielitaito teki kyllä elämästä hiukan helpompaa", kertoo entinen peräkammarinpoika Reiska Takahikiältä.

"Kyllähän se thain opiskelu silloin koulussa harmitti, varsinkin niiden kirjainväkkyröiden piirteleminen oli tuskaista", Reiska muistelee.

"Mutta loppujen lopuksi minua viisaammat tiesivät minua itseäni paremmin, mitä kieliä tulen elämässäni tarvitsemaan", lopettaa Reiska hymyillen ja taputtaa vaimoaan Joo-Jingiä hellästi pyllylle.

http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168206-pariutuminen-pakkoruotsin-perusteluna

Pakkoruotsi.net tuo esille seuraavat asiat pakkoruotsista:

Pakkoruotsi

  • on demokratian vastainen
  • on tasa-arvon vastainen
  • on yksilöiden valinnanvapauden rajoittamista ilman pätevää perustelua
  • on suomenkielisen kulttuurin, suomen kielen ja suomenkielisten halveksimista
  • voidaan katsoa ihmisoikeusloukkaukseksi, jos ruotsin kielen pakottamista perustellaan identiteettiin liittyvillä asioilla.
  • halventaa koululaitosta sekä heikentää oppilaiden opiskelumotivaatiota, kun opetuksessa on pakollisena aine, jonka pakollisuutta ei pystytä perustelemaan
  • aiheuttaa negatiivista suhtautumista ruotsin kieleen, ruotsinkieliseen kulttuuriin sekä suomenruotsalaisiin
  • asettaa eriarvoiseen asemaan oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita lukemaan jotain muuta kieltä kuin ruotsia
  • asettaa suomenkieliset ja ruotsinkieliset eriarvoiseen asemaan opiskelussa sekä työmarkkinoilla, kun suurin osa ruotsinkielisistä oppii suomen kielen elinympäristöstään, mutta suomenkielisten pitää opetella ruotsin kieli kirjoja lukemalla
  • aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle, kun muita kieliä kuin englantia ja ruotsia opetetaan kouluissa kolmantena kielenä (A2-, B2- ja B3-kielet), jolloin yleensä tarvitaan myös enemmän kieltenopettajia
  • luo epätasa-arvoa kieliä helposti oppivien ja huonommin oppivien kesken, kun muita kieliä kuin englantia ja ruotsia oppiaakseen pitää lukea kolmea kieltä
  • vaikeuttaa maahanmuuttajien työnsaantia.

Pakkoruotsi on perusteeton. Sen puolesta esitetyt väittämät eivät ole perusteluja, vaan kyseessä ovat henkilökohtaiset mielipiteet ja asenteet, joille kouluopetus ja lainsäädäntö eivät voi perustua.

Pakkoruotsin kannattajilla on ajattelussaan kolme olennaisesta virhettä:

  • Ei eroteta mielipiteitä ja perusteluja toisistaan. Mielipide että ruotsin pitää olla pakollinen, ei kumoa mielipidettä, että ruotsin ei pidä olla pakollinen. Ruotsin kielen pakottaminen kansalaisille vaatii rationaaliset perustelut.
  • Ei eroteta tukemista ja pakottamista toisistaan. Ruotsin kielen tarve sekä ruotsin aseman ylläpitäminen Suomessa vaativat tukemista. Pakottaminen ja tukeminen ovat kaksi eri asiaa.
  • Ei eroteta viranomaisia ja yksilöitä toisistaan. Ruotsinkieliset palvelut kuuluvat viranomaisten vastuulle, eivät yksilöiden vastuulle.

16.5.2008 16 kansanedustajaa täydentää ilmoituksia. Jyri Häkämies ja Jan Vapaavuori saivat tuhansia euroja ruotsalaiselta investointipankki Öhman:lta.

Median tapa sensuroida pakkoruotsikritiikkiä.

http://www.pakkoruotsi.net/media.shtml

Pakkoruotsia tyhmille suomalaisille.

http://www.pakkoruotsi.net/artopaasilinna.shtml

Richard Järnefelfelt

http://www.touche.bz/fi/?q=blogs/richard-järnefelt

Elämä ruotsinkielisenä Suomessa kun on keskimäärin helpompaa kuin suomenkielisenä. Koulut ja päiväkoditkin ovat pieniä ja yksilöllisiä, ja niillä on enemmän rahaa käytössä kuin suomenkielisillä. Stipendin saa lähes jokainen. Kesätöitä löytyy paremmin, koska ruotsinkieliset pitävät yhtä. Korkeakouluihin on helpompi päästä, koska sen lisäksi, että kaikki isot korkeakoulut on pakotettu kaksikielisiksi, on myös pelkkiä ruotsinkielisiä korkeakouluja. Monissa korkeakouluissa on lisäksi ruotsinkielisiä suosivat kiintiöt. Työpaikan saa helpommin, koska kaikki Suomen mukamas-kaksikielisyyden aiheuttamat kaksi- ja ruotsinkieliset työtehtävät ovat helposti suomenruotsalaisten haettavissa, mutta suomenkielinen ei niihin pääse. Samoin media-alalla on monin verroin enemmän ruotsinkielisiä työpaikkoja, koska pikkuvähemmistöllä on oma TV-kanava, monta radiokanavaa jne. Sairaanhoidon saa monessa paikassa ruotsiksi, ja taas pienemmissä yksiköissä ja helpommin ja nopeammin. Vanhainkoteja on riittävästi jokaiselle, ja kaikissa puhutaan ruotsia ja hoidetaan hyvin, koska säätiöillä on rahaa. Myös kulttuuria tuetaan, jos se on ruotsinkielistä, ja lähes kuka vaan saa levyn tai kirjan julkaistua, kunhan sen vain tekee ruotsiksi - riippumatta osaamisen tasosta.

Ylen sivuilta lainattua

4.12.2010 13:36 13:36

Ahvenanmaalla, Närpiössä, Korsnäsissa ja Larsmossa on ainakin käytetty oppikirjaa, nimeltä ”Puhutko suomea? Sama kirja näkyi FST:n uutisessa ahvenanmaalaisten suomentunnilta.

Se on niin huono oppikirja, että en ollenkaan ihmettele, että ahvenanmaalaiset koululaiset kyllästyvät suomen lukuun.

Silmiinpistävää kirjassa on rasistinen suhtautuminen suomalaisiin ja suomalaisuuteen.

Ne esitetään ankeana. Yleisasu on ankea ja huonosti tehty. Yleensä kielioppikirjoissa esitellään aluksi ydinperhe, joka on iloinen ja tyytyväinen, sellainen malliperhe, jolle toki sattuu kommelluksia, mutta joka pärjää hyvin . Esim. ranskankirjat tietenkin esittelevät hyvän ranskalaisen perhen, jonk aympärilläon sitten muita henkilöitä.

Mutta tuossa Suomen ruotsinkielisille laitettussa suomenoppikirjassa esiintyy – eronnut suomalaisperhe! Perheellä on siis ongelmia. Viinaa ei sentään mainita.

Monet kirjan luvut ovat kummallisia. Kalevalasta kerrotaan, että siitä oli ”takapajuinen kansa” ja ”edistyksellinen kansa”, samalla aukeamalla ne sitten kuvataan – hyvä / huono.

Selvä viesti,että ”Suomen alueella on aina asunut kaksi kansaa, huono ja hyvä. Oppilashan tietää jo, että 2 kieltä on.

Sitten on eräs hölmöläisistä kertova tarina. ”Sisämaan hölmöläiset” ovat tyhmiä, ”merenkulkija” ihmiset nokkelaa väkeä, joka ajelee ”Ida”-nimisellä laivalla, huijaa hölmöläisiä.

Kirjan kansikuvassa on nuoren kuva suu auki, kuin huutamassa suomea rivosti.

Muutakin siinä on todella outoa oppikirjaksi.

Hyvästi pakkosuomi, valtionavut kuitenkin kelpaavat

Ahvenanmaalla peruskoulussa ei ole pakkosuomea, vaan englannin jälkeen toinen vieras kieli voidaan valita vapaasti (vaihtoehtoina suomi, saksa, ranska) tai jättää valitsematta tai valita ja keskeyttää. Lähes kolmannes ahvenanmaalaisista yhdeksäsluokkalaisista ei lue toista vierasta kieltä. Ahvenanmaan lukiossa on englannin lisäksi luettava yhtä vierasta kieltä, vaihtoehtoina suomi, saksa, ranska ja espanja (ilmeisesti tarjolla nyt myös venäjä). Aiemmin suomi oli pakollinen, mutta se poistettiin n. 2007. Ahvenanmaalla pakkosuomi oli poissa muista kieliopinnoista ja siksi se poistettiin. Ja siellä kuitenkin puhuttiin äidinkielenä ruotsia, kieltä, joka on portti muihin indoeurooppalaisiin kieliin. Ahvenanmaalla on nyt varsin hyvä kieltenopetuksen malli, kävisi sellaisenaan suomalaisiin kouluihin.

Camilla Gunnell oli jäsenenä Kataisen kansalliskielistrategiatyöryhmässä, jonka tehtävänä on suomenkielisten pakollisen ruotsin tiukentaminen. Lausuneeko hän samoja vapauden ajatuksia nyt suomalaisten kieliopinnoista?

Kansalaiskeskustelu pakkoruotsista:
http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf