Perus Tero Pälkäneeltä
Kansanedustaehdokas Pirkanmaalta

Tero Ahlqvist
Eduskuntavaaliehdokas (ps.) Pirkanmaa

4. joulukuuta 2014 kello 11:09

Mediassa on viime aikoina puhuttu paljon investointisuojasopimuksesta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten kävi Argentiinan? Liittyykö Suomen viimeisimmät perustuslain muutokset tähän?

Mikä on investointisuojasopimus?

Sen tarkoitus on suojata suuria korporaatioita valtioiden suhdanteisiin vaikuttavilta poliittisilta päätöksiltä. Tällaisia päätöksiä voivat olla esimerkiksi:

§  Valuuttaan liittyvät muutokset (devalvointi, revalvointi, kelluttaminen tai vaikka eurosta luopuminen)

§  Aluepoliittiset säädökset (esim. omistusoikeuteen liittyvät)

§  Luonnonvarojen omistukseen liittyvät säädökset

§  Ympäristösäädökset (voivat vaikuttaa toimilupiin tai toiminnan kustannuksiin)

§  Veropoliittiset säädökset, jotka vaikuttavat yrityksen kilpailukykyyn tai työn hintaan...

Tässä vain joitain esimerkkejä. Ajatus on kuitenkin se, että tällaisen sopimuksen nojalla valtion tulisi taata kyseiseen valtioon investoivan suuryrityksen toiminnan kannattavuus hamaan tulevaisuuteen. Loppukädessä se tarkoittaa sitä, että jos valtio muuttaa jotain säädöstä niin, että korporaation talous kääntyy tappiolle, korporaatio voi haastaa valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen ja valtion veronmaksajat päätyvät kattamaan korporaation tappiot.

Muistan hyvin, kun Neuvostoliitto hajosi. Eräs ystäväni, joka harrasti osakesijoittamista sijoitti mm. Ukrainaan. Tuolloin hän tähdensi, että tuottopotentiaali on korkea, mutta riskit suuret. Hän tiesi tämän sijoittaessaan. Ei hän olettanut rahojansa Ukrainaan laittaessaan, että mikäli sijoituksen kohteena oleva yritys vaikka muuttuu kannattamattomaksi uusien ympäristönormien myötä, ukrainalainen veronmaksaja maksaisi hänen tappionsa. Siksi tuntuu kovin omituiselta tällainen vaatimus kaikilta valtioilta.

Mitä yksi yritys ja pari välimiestä kokonaiselle valtiolle mahtaa?

Sitä sopii kysyä. Oheinen uutinen kertoo miten Argentiinalle kävi, kun talous sakkasi ja peso devalvoitiin.

http://yle.fi/uutiset/vapaakauppamaa_argentiina__investointisuoja_johtaa_korppikotkarahostojen_kynsiin/6948642

Suuryritykset haastoivat Argentiinan valtion yhtiöidensä arvonalennuksesta ICSID-oikeudenkäyntimenettelyyn. Kaikkiaan kanteiden määrä kasvoi niin suureksi, että pahimmillaan niiden yhteenlaskettu arvo oli kolme kertaa suurempi kuin Argentiinan valtion budjetti. Argentiina hävisi ensimmäiset oikeudenkäyntinsä ICSIDissä, koska valtion katsottiin rikkovan investoijien etuja. Oikeudenkäyntikulujen lisäksi Argentiinan valtio sai niskaansa valtavan sakkorangaistuksen.

Kaiken lisäksi nämä suuryritykset vielä pesivät kätensä koko jutusta myymällä nämä valtion vastuut velkakirjoina eräänlaisille korppikotkarahastoille, jotka ostavat konkurssikypsien valtioiden lainoja pilkkahintaan.

Haluavatko suomalaiset todella altistaa isänmaansa ja sen veronmaksajat tällaiselle järjestelylle?

YLE:n Spotlight ohjelmassa, joka on nähtävissä YLE areenassa vielä vuoden, pääministerimme Alexander Stubb näkee vapaakauppasopimuksessa pelkkää positiivista: "Jag tror bara att det här är bra grej för att där är två världens största ekonomier som jobbar på frihandel. Det är bara bra."

Haluaako Suomi tällaista? Ulkoministeriön asiantuntija Kimmo Sinivuori, jolla on kyseenalainen rooli myös ICSID-prosessiin osallistuvien asianajotoimistojen neuvonantajana, lausuu ohjelmassa näin: "Jag vill ha det här... eller Jag vill ha...e...Finland vill ha det här"

Kenen puolesta hän puhuu, onko hänellä sinunkin mandaattisi? Kumpi tuota lopulta haluaa: hän itse vai Suomi?Tämä ihminen, joka siis ajaa Suomea mukaan tähän järjestelyyn, toimii EFILA:ssa, joka on Brysselissä toimiva sijoittajien neuvontaorganisaatio, joka auttaa sijoittajia haastamaan valtioita välimiesoikeuteen.

(Tämän ohjelman jälkeen Sinivuori ilmeisesti erosi EFILA:sta. Minun mielestäni ihminen, joka ei nähnyt ristiriitaa siinä, että hän ajaa Suomen valtiota sopimukseen, jossa lainsäädäntövalta voi siirtyä korporaatioille, sekä on asiantuntijana järjestössä, joka neuvoo näitä korporaatioita kuppaamaan sellaisia valtioita, jotka erehtyvät mukaan näihin sopimuksiin, olisi tullut erottaa ulkoministeriön palveluksesta välittömästi suhteellisuustajun - ja sitä kautta ammattitaidon - puutteen vuoksi. Eturistiriidoista ja kansallisen edun vastaisesta toiminnasta puhumattakaan.)

Ohjelmassa akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kertoo, että tällainen järjestelmä on eräänlaista neokolonialismia, jossa teollisuusmaat haluavat turvata riskisijoittajiaan kehittyvissä maissa. Sopimukset on saneltu rikkaiden maiden tai rikkaiden korporaatioiden ehdolla. Nyt kun puhutaan kahden tasavertaisen talouden, Euroopan ja USA:n, välisestä kaupasta, onkin huomattu, että voimme joutua itse korvausvaateiden uhriksi. Vasta nyt on kyseenalaistettu järjestelmän moraali. Koskenniemi kuvailee myös tuota ICSID:iä maailmanpankin alaisuudessa toimivan pienen juristiklikin temmellyskenttänä ja kyseenalaistaa sen paremmuuden länsimaisen oikeusvaltion omiin tuomioistuimiin nähden.

Haastattelussa Kimmo Sinivuori kertoo, että jos halutaan taata jonkinlainen investointisuoja, pitää olla myös välimiesoikeus tulkitsemassa, mikäli valtio on rikkonut velvoitteensa. Tässä on hyvä kysyä, mitkä velvoitteet? Jos USA ja Eurooppa tekevät keskinäisen sopimuksen vapaakaupasta, ja kolmas osapuoli investoi jompaan kumpaan valtioon, maalaisjärjellä ajatellen tuo investoija ei ole automaattisesti tämän sopimuksen osapuoli. Sopiikin kysyä, mitä velvoitteita valtiolla on tässä tapauksessa tätä sijoittajaa kohtaan?

On huomattavaa, että Alexander Stubb, joka siis ei näe itsessään eikä Kokoomuksessa rahtustakaan ylimielisyyttä, nauraa koko jutulle ja sanoo, että se on vain promille koko sopimuksesta ja mitä sillä on väliä. Jos promille sopimuksesta saa Argentiinan kokoisen valtion konkurssiin, mitä pitää sisällään sopimuksen loput 999 promillea?

Saksassa jo yli puoli miljoonaa kansalaista on allekirjoittanut EU-kansalaisaloitteen TTIP:tä vastaan. Sinäkin voit allekirjoittaa sen osoitteessa https://stop-ttip.org/allekirjoita/Vaadittavan miljoonan nimen raja on menossa juuri rikki.

Mitä sanoo virallinen Suomi? Ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka on allekirjoittanut virallisen dokumentin, jossa Suomi vaatii investointisuojan sisällyttämistä vapaakauppasopimukseen. Tämä siis tarkoittaa, että hallitus mandaattiaan käyttäen kertoo, että sinä ja minä haluamme ehdottomasti tämän järjestelyn koskevan omaa maatamme.

Onko tällaisia järjestelyjä jo olemassa?

Spotlight-dokumentissa kerrotaan, että tämäntyyppiset järjestelyt ovat normaaleja bilateraalisessa kaupankäynnissä valtioiden välillä. Tällä hetkellä Suomella EU:n jäsenenä ei ole bilateraalisia kauppasopimuksia. Lisäksi bilateraalisessa kaupassa ajatellaan kansallista etua ja katsotaan kahden maan tilannetta. TTIP-vapaakauppasopimuksessa puhutaan todella suuren alueen kaikista pörssiyhtiöistä ja ison pääoman sijoittajista, joita tämä investointisuoja koskisi. Sopimuksen solmijaosapuolet olisivat EU ja USA, mutta kärsijänä voisi olla pieni Suomi, jos me yksin muutamme omaa lainsäädäntöämme ja joudumme välimiesmenettelyyn. Ainoa tapa jakaa vastuuta tällaisen ison vapaakauppa-alueen sisällä on ulkoistaa kansallinen lainsäädäntö kokonaan EU:lle, jolloin EU kantaa vastuun investointisuojasta. Tämä tarkoittaa suomeksi liittovaltiota.

Monella saattaa olla muistissa, että Vattenfall on haastanut Saksan valtion ICSID-välimiesoikeuteen Saksan päätettyä luopua ydinvoimasta. Minkä sopimuksen nojalla tämä on mahdollista?

Saksa ja Suomikin ovat ratifioineet Energiaperuskirjasopimuksen (Energy Charter Treaty), johon kuuluu investointisuoja ICSID-menettelyineen energiayhtiöille. Tästä ei ole sopimusta solmittaessa hiiskuttu kansalle halaistua sanaa. Menettely on katsottu kuuluvan osaksi jonkinlaista isojen investoijien reilun kaupan pakettia.

Mitä Suomen perustuslaki sanoo Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan antamisesta Suomen ulkopuolelle?

Ennen tällainen toimivallan siirto tuli suorittaa perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta mitä tapahtui viime perustuslakiuudistuksessa? Pykäliä 94 ja 95 muutettiin sisältämään seuraavat klausuulit:

94§:

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

95§:

Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko

§  eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, tai

§  eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä

94 ja 95 pykälän muutoksia ihmeteltiin kovasti. Olivatko nämä jo alkusoittoa näille rahavallan ehdolla tehtäville kansainvälisille sopimuksille, sillä ne mahdollistavat toimivallan siirron kansainväliselle toimielimelle 2/3 enemmistöllä niin, että päätöstä ei tarvitse jättää lepäämään vaalien ylitse. Mikäli TTIP jostain syystä menisi läpi 2/3 enemmistöllä, olisi suomen lainsäädäntövalta annettu kansainvälisille korporaatioille. Sen jälkeen ei löytyisi virkamiestä joka uskaltaisi esittää vaikkapa KELA-tukiin liittyvää lakia, jos vaikka kansainvälinen terveysalan yritys tuumaisi "see you in court".

EU on vapaakauppa-alue. Onko EU:n sisällä investointisuojaa?

Yritin etsiä asiasta tietoa, ja tulin siihen tulokseen että ei ole ainakaan tässä muodossa. Löysin ainakin yhden dokumentin, jossa asiaa on mietitty:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2010/september/tradoc_146566.pdf (linkki ei ehkä toimi kaikilla)

Tuossa dokumentissa pohditaan, miten EU:n sisäisiä jäsenvaltioiden välisiä investointeja voitaisiin tehostaa. Kohdassa 1) esitetään investointisuojaa ja kohdassa 2) mietitään tuota välimiesoikeutta. Mikäli ymmärsin oikein, siinä sanotaan, että koska sitoutuminen välimiesoikeuteen on valtioiden välinen sopimus, EU:n kaikkien valtioiden tulisi hyväksyä se, ja näin ollen se ei tulisi koskaan menemään läpi. Nyt jos TTIP investointisuojineen menee läpi, ymmärtäisin sen koskevan kaikkia vapaakauppa-alueen investoijia ja kaikkia maita, eli samalla saataisiin EU:hun uitettua myös unionin sisäinen investointisuoja.

Ei ihmekään, että näitä sopimuksia kyhää pieni joukko byrokraatteja suljettujen ovien takana.

-Tero Ahlqvist-

Eduskuntavaaliehdokas (ps.) Pirkanmaa