Terveellisyyttä arvioidessa on syytä tutkia  valmistusprosessia.

Margariinin valmistusprosessissa suurin osa öljyssä luonnollisesti esiintyvistä ravintoaineista on poistettu tai tuhottu. Lisäksi valmistuksessa käytetyt hyvin korkeat lämpötilat sekä vetykäsittely muuttavat öljyn rasvahapot muotoon, jota ihmisen elimistö ei pystyne käsittelemään. Luonnollisesta öljystä onkin tullut elimistölle vierasta ainetta.

Valtamedian tiedotusvälineet ovat olleet varsin vaitonaisia tieteellisistä tutkimuksista, joiden mukaan käsitellyillä kasvisrasvoilla on monia negatiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen: heikentynyt vastustuskyky, lisääntynyt riski erilaisten kasvainten ja syövän esiintymiselle, dementia, diabetes, ennenaikainen vanheneminen sekä sydän- ja verisuonitaudit, joita vastaan ko. tuotteita vielä markkinoidaan.

Kasvisöljyjen ja margariinin valmistusprosessi otettiin käyttöön 1920-luvulla, jolloin verisuonten kalkkeutuminen ja sydänsairaudet olivat hyvin harvinaisia, mutta tuosta ajasta lähtien ko. sairauksien lisääntyminen on kulkenut samaa vauhtia käsiteltyjen kasvisrasvojen yleistymisen kanssa.

Margariinin valmistusprosessi on tai oli tälläinen ( saattanut muuttua kaikessa hiljaisuudessa ) :

1. Siementen jauhaminen ja öljyn poistaminen
Öljyä sisältävät siemenet, pähkinät tai pavut jauhetaan ja niistä poistetaan öljy erilaisten liuottimien avulla, joista yleisimpiä ovat heksaani ja heptaani (bensiinissä esiintyvä hiilivety).

2. Liuottimen poistaminen
Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150 C lämpötilassa.

3. Öljyn valkaisu
Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni) erilaisilla suodatusmenetelmillä tai 110 C lämpökäsittelyllä.

4. Hajunpoisto
Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään korkeaa 240-270 C lämpötilaa.

5. Lesitiininpoisto sekä puhdistus lipeäkivellä
Öljystä riippuen siitä voidaan myös poistaa lesitiini ja se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.

6. ”Talvikäsittely” - kylmyyskäsittely
Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.

Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle. Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:

7. Vetykäsittely (hydrogenointi)
Margariinin tai leivontarasvan valmistamiseksi öljy käsitellään vetykaasulla, joka muuttaa öljyn kovempaan muotoon (helppo levittää leivälle). Prosessissa öljy käsitellään paineen alla korkeassa lämpötilassa (120-210 oC) 6-8 tunnin ajan. Apuna käytetään metallikatalysaattoria, joka on yleensä nikkeliä tai nikkeli/alumiiniseosta. Katalysaattoria saattaa jäädä vähän lopulliseen tuotteeseen. Öljyn vetykäsittely voi olla ns. osittainen tai kokonainen hydrogenointi. Suomessa osa margariineista tehdään vetykäsittelyn sijasta jähmeään muotoon käyttämällä ns. kiteyttämismenetelmää.

8. Lisäaineet
Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö sekä ”vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja.

Lähde: Erasmus Udo: Fats that Heal Fats that Kill

Rasvaton maito on kaikista maitotaloustuotteista ehkä kaikkein jalostetuin, mutta samalla eniten ylistetty. Rasvattomuuden takana piilee tietysti pelko kovista rasvoista ja kolesterolista. Tämä pelko itsessään on suurelta osin ylimitoitettua, muun muassa siksi, että maksamme tuottaa valtaosan kolesterolista itse. Katso Antti Heikkilän kirjoitus rasvaisen maidon puolesta. Rasvaton maito läpikäy kovan prosessin. Rasvan poistamisen myötä maidosta poistuu myös rasvaliukoinen D-vitamiini, jolloin kalsiumin aineenvaihdunta kärsii. Valmiiseen maitoon lisätään/ palautetaan D-vitamiini, mutta senkin hyödyntämiseen tarvitaan rasvaa. Onko se luonnollista D:tä vaiko synteettistä? Näillä on eronsa sanovat nykybiologimme. Rasvaton maito on hyvä esimerkki siitä, että yhden palikan poistaminen saa aikaan pitkän ja usein negatiivisen tapahtumaketjun. Luonto on itsessään uskomattoman viisas, ja kaikenlainen ihmisen väliintulo tuppaa vaan rikkomaan sen herkkää harmoniaa.

Rasvan poistamisen lisäksi maito pastöroidaan, mikä tekee maitoproteiinista ja muista ravintoaineista vaikeasti käsiteltävän. Pastörointi tuhoaa myös maidon luontaiset entsyymit, jotka muuten edistäisivät kalsiumin hyväksikäyttöä. Kaiken tämän seurauksena kalsiumin saanti saattaa jäädä miinuksen puolelle. Suomi onkin osteoporoositilastojen kärkimaita runsaasta maidonkulutuksesta huolimatta - vai ehkä pikemminkin juuri tämän takia. Tutustu aiheeseen mm. Internetissä. Hyviä englanninkielisiä artikkeleita on mm. seuraavilla sivuilla, NaturalNews ja RealMilk.

Lyhyesti myös laktoosi-intoleranssista. Kaikenlainen maidon käsittely; rasvan vähentäminen, pastörointi ja homogenointi näyttäisivät lisäävän laktoosi-intoleranssia ja ns. maitotautia. Pastöroimaton maito vilisee maidon sulatukseen tarvittavia entsyymejä. Suurin osa niistä kuitenkin tuhoutuu maidon käsittelyssä, jolloin maito sulaa huonommin, aiheuttaen monelle vaivoja. On sanomattakin selvää, että kyse on pitkälti maitoteollisuuden aiheuttamasta ongelmasta. Sen sijaan, että ongelma myönnettäisiin, maitoteollisuus lanseeraa uuden laktoosittoman maidon. Kyseinen toimintatapa on tuttu terveydenhoidosta, missä lääkkeen aiheuttamia sivuvaikutuksia lääkitään uusilla lääkkeillä!

Viisaampaa olisi tarjota kuluttajille käsittelemätöntä raakamaitoa, joka aiheuttaa huomattavasti vähemmän terveysvaivoja. Myöskään raakamaidon säilyvyys tai luonnollinen bakteerikanta ei ole ongelma/ terveysriski. Jos pastöroimatonta maitoa ei ole saatavilla, kannattaa kokeilla hapanmaitotuotteita: piimä, maustamaton jogurtti, viili, maitorahka. Myös pitkään kypsyneitä juustoja kannattaa kokeilla. Maitohappobakteerit muuttavat maidon rakennetta ja sulattavat osan sen ravintoaineista ihmiselle helpommin käsiteltäväksi. Maitohappobakteerit tuottavat mm. laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosia, tehden näin maidon helpommin siedettäväksi. Tämä laktaasientsyymi olisi tietysti löytynyt alkuperäisestä pastöroimattomasta maidosta, joka kuumentamisen myötä on tuhottu!

Osalle ihmisistä ei sovellu maito missään muodossa. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ongelma. Maidon käyttämiseen ei ole mitään todellista painavaa syytä. Esimerkiksi kalsiumia saa monista muista lähteistä ja vieläpä huomattavasti paremmin imeytyvässä muodossa. Kiihkoilu maidon tärkeydestä aikuisen ruokavaliossa onkin hyvin kyseenalaista.

Margariini on toinen laajalti käytetty “terveystuote”. Margariinin valmistusprosessi on kuitenkin mieletön. Sen valmistuksessa käytetään hyvin korkeita lämpötiloja, painetta, liuottimia, raskasmetalleja yms yms. Pekka Lahtinen kuvaa erinomaisesti margariinin valmistusta. Hän käyttää lähteenä maailmankuulun Udo Erasmuksen teosta Fats That Heal, Fats That Kill. Epäilyksiä herättää myös se, että margariinivalmistajien sivuilta ei löydy mitään tietoa margariinin valmistusprosessista.

Margariinin valmistuksessa pyritään rasvahappojen molekyylitason muokkaukseen. Se seurauksena juoksevasta kasviöljystä tulee voin tapainen kiinteä rasva - siitä nimi kovetettu tai osittain kovetettu kasvirasva. Jos olet tutustunut margariinin valmistukseen, ymmärrät että margariini ei voi mitenkään olla terveydelle hyväksi, pikemminkin päinvastoin. Margariinin lisäksi kovetettuja kasvirasvoja löytyy nykyään myös seuraavista tuotteista: keksit, leivokset, murot, leivät, jäätelöt jne. Tässä on taas hyvä syy välttää mahdollisimman monia teollisesti valmistettuja tuotteita.

En myöskään suosittele muita, uusia kasvisöljypohjaisia levitteitä. Niiden terveysväittämiin kannattaa suhtautua samalla varauksella kuin itse margariiniin. Käytä pikemminkin suolatonta voita ja kylmäpuristettua oliiviöljyä. Käyttömäärien suhteen riittää, jos muistaa kohtuullisuuden periaatteen.

Sveitsin kuriositeetti

Sveitsissä näyttäisi olevan rasvaisella maidolla ja kolesterolilla huomattavasti parempi maine. Sveitsin maidontuottajien yhdistyksen (SMP) sivuilla suorastaan ylistetään maitorasvaa ja sen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Sivuilta löytyy myös kaavio, jossa verrataan voin ja margariinin valmistusprosesseja. Suomen ja Sveitsin suositukset maidon suhteen ovat kuin eri planeetoilta! Miten se on mahdollista?? Rasvaisten maitotuotteiden suosiminen ei näyttäisi olevan myöskään tilastojen valossa terveysriski. Keskimääräinen elinajanodote riippuu tietenkin monesta muustakin tekijästä kuin maidosta, mutta ainakin se on lahjomaton kuriositeetti - valitettavasti suomalaisten tappioksi. Sveitsi sijoittuu keskimääräisessä elinajanodotteessa sijalle 4, kun Suomi vasta sijalle 25. Epäilen tämän osasyyksi sveitsiläisten kykyä arvostaa aitoa, luonnollista ravintoa.

Rasvoja tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineiksi ja hormonien lähtöaineiksi. Aivot muodostuvat 60 prosenttisesti rasvasta ja niiden toimivuus on sidoksissa rasvojen saantiin. Elimistön kolesterolista 25 % on aivoissa, sillä aivot käyttävät näitä lipoproteiineja signaalinvälityksessä. Alhaiset kolesterolitasot johtavat dementiaan ja Alzheimeriin. Luonnolliset ja eläinperäiset rasvat soveltuvat ihmisille hyvin, koska evoluution aikana elimistö on kehittynyt hyväksikäyttämään niitä. Teollisten rasvojen molekyylirakenne on sellainen, että solukalvot jäävät heikoiksi ja verenkierron patogeenit läpäisevät solukalvon aiheuttaen tulehdusreaktion. Tämä kaikki löytyy kymmenistä laajoista tutkimuksista, joita kansainvälinen tiedeyhteisö on julkaissut. Rasvasodassa Suomi alkaa olemaan viimeinen vastarannan kiiski. Tyydyttyneet, siis kovat eläinrasvat eivät aiheuta sydän- ja verisuonitauteja, vaan pikemminkin ehkäisevät niitä. Tätä tukevaa aineistoa on nykyisin kirjastollinen. Suomalaiset viranomaiset vetoavat edelleen 1970-luvulta peräisin olevaan Ancel Keysin 7 maan tutkimukseen, joka on kumottu useissa yhteyksissä aikapäiviä sitten. Se on virheellinen ja valheellinen tutkimus, joka lobattiin elintarviketeollisuuden avustuksella ravintosuosituksiin USAssa ja sittemmin muissa länsimaissa. Menneet virheet on kumottava.

Professori Kari Salmisen kannanotto Kangasalan rasvapakotuslinjaan

Sitten hieman voista ja margariinista. Ehdotan, että lukija ottaa käsiinsä voipaketin ja margariinipaketin ja vertailee valmistusaineluetteloita. Ensinnäkin: voi (tai oivariinityyppiset valmisteet) eivät sisällä lisäaineita. Sen sijaan margariinien lisäaineluettelo on varsin pitkä. Mielestäni on syytä välttää erityisesti juuri lasten ja nuorten ravitsemuksessa täysin turhien lisäaineiden aiheuttamaa kuormitusta.

Toinen kommettini on vielä vakavampi. Margariinien valmistusprosessissa juoksevat kasviöljyt täytyy kemiallisesti kovettaa kääreessä tai rasiassa pysyväksi kiinteäksi margariiniksi. Aiemmin tämä tapahtui katalyyttisellä osittaishydrauksella, joka tuotti trans-happoja kovettamaan rasvaseoksen. Kymmenien vuosien laajan, toki tahattoman ihmiskokeen jälkeen on kiistattomasti osoitettu, että juuri ja vain nämä rasvahapot ovat yhteydessä sydänsairauksiin ja -kuolemiin. Suomeksi tämä tarkoittaa, että margariinit tappoivat käyttäjiään.

Suomessa toimiva kansainvälinen margariiniteollisuuus on tämän hiljaisesti myöntänyt luopumalla kaikessa hiljaisuudessa katalyyttisestä osittaishydrauksesta. Kuitenkin juoksevat kasviöljyt täytyy edelleen kovettaa kiinteäksi margariiniksi. Miten se nyt sitten tapahtuu?

Uusi ihmiskoe nykylapsilla ja vanhuksilla

Katalyyttisen osittaishydrauksen tilalle on otettu

katalyyttinen vaihtoesteröinti. Näin jälleen syntyy luonnolle vieraita rasvahappomolekyylejä, joita ihmiskunta ei koskaan ennen ole syönyt. En tunne yhtäkään pitkäaikaistutkimusta, jossa niiden vaarattomuus terveydelle olisi osoitettu, kuten nykyaika vaatisi. Mikäli joku sellaisia tuntee, olisin kiitollinen viitteistä. Päällysmerkinnöissä nämä uudet synteettiset vaihtoesteröidyt rasvat mainitaan ujosti ja harhaanjohtavasti "kasvirasvana". Kun puhutaan ravintoesimiesten suulla  "rypsiöljystä valmistetusta margariinista", puhutaan todella tietämättömyyden rintaäänellä. Kangasalla ei tosin tietämättömyydessään olla yksin, sillä ravitsemusihmisten elintarviketeknologinen tietämys on useimmiten lähellä nollaa. On suorastaan lapsellista kuvitella, että rypsiöljy itsestään kovettuisi margariiniksi. Olemme jälleen suuren, katalyyttisesti vaihtoesteröityjä rasvamolekyylejä koskevan ihmiskokeen kynnyksellä, näköjään myös paikkakunnallanne.

Lapsellista on myös kuvitella, että tiede ja ravitsemussuositukset olisivat yksi ja sama asia. Tiede nojaa koviin tosiasioihin, joita olen edellä lyhyesti esitellyt. Ravitsemussuositukset ovat sen sijaan politiikkaa, minkä sisällön  vallassa olevien arvot, intohimot ja ryhmän ja yksilöiden edut määrittelevät. Näin on kaikessa politiikassa. Ravitsemuspolitiikassa demokratia ei kuitenkaan määrittele sisältöä, vaan suorastaan hämmästyttävän pieni, itseään täydentävä samanmielisten piiri määrittelee sisällön. Siksi edellä esittelemäni tieteelliset tutkimukset eivät ole saaneet sijaa ravitsemussuositusten laadinnassa.

Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2015. Paikkakuntanne päättäjille toivotan myös viisautta rasvavalinnoissa. Kysymyksessä on erityisesti lastenne ja nuortenne terve tulevaisuus.

Professori Kari Salminen