Pitkä ja vaiheikas projekti kulttuuritalon rakentamiseksi Kangasalle on vihdoin viittä vaille valmis. Viikonlopun alkajaisiksi Kangasala-talo toivotti tiedotusvälineet tervetulleiksi tutustumaan tiloihin, ja avoimia ovia eri muodoissaan vietetään pitkin tulevaa viikkoa.

Kulttuuritalohankkeen osanottajat kiittelivät puheissaan toisiaan tästä nyt toteutuneesta projektista ja siihen johtaneesta rohkeasta ja kaukokatseisesta päätöksestä.

- Tervetuloa Suomen uusimpaan ja meidän mielestämme hienoimpaan kulttuuritaloon, toivotti Kangasala-talon hallituksen puheenjohtaja Jari Jokilampi. - On upeaa käynnistää Kangasalan 150-vuotisjuhlavuosi näin huikealla tavalla.

11 miljoonan hanke

Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia kertoi uskovansa, että Kangasala-talolla tulee olemaan runsaasti käyttöä. - Kulttuuritalon toteutus liittyy oleellisesti kunnan kehityssuunnitelmaan. Tämä on osa siitä uudesta ilmeestä, jolla toivomme vetovoimaa Kangasalan keskustaan. Vuonna 2009 rakennetun uimahallin ja 2010 uudistetun kirjaston keralla Kangasala-talo täydentää kuntakeskustaan luodun kulttuurikorttelin, Kouhia totesi. Hän kertoi toivovansa, että kulttuurikortteli toimii kuntalaisten olohuoneena ja monipuolisen harrastajajoukon ansaitsemina toimintatiloina.

- Hankkeesta ei olla vielä tehty taloudellista loppuselvitystä. Rahaa on mennyt vajaa yhdeksän miljoonaa euroa, ja kun kaikki loput varusteet esitystekniikoineen päivineen on paikoillaan, kulut nousevat reiluun 11 miljoonaan.

Monipuolista lähituotantoa

Kangasala-talon lähes 300-paikkaisen juhlasalin luvattiin olevan hyvin monipuolinen tekniikaltaan ja muovattavissa mitä erilaisempiin tarkoituksiin. Akustiikka on luotu sellaiseksi, että lavalla olevan esiintyjän ääni kantaa helposti yleisöön, mutta katsojien yskähdykset ja mutinat eivät kuulu lavalle.  

Lähituotannon arvostus näkyy Kangasala-talossa muuallakin kuin keittiön tarjonnassa. Kaikki talon palveluhankinnat siivouksesta cateringiin sekä ääni- ja valotekniikkaan on otettu Kangasalta tai seutukunnasta.

- Tämä on ollut melkoinen projekti. Nyt nähdään, mihin kaikkeen talo taipuu, mietti toimitusjohtaja Timo Kotilainen. - Ohjelma on saatu monipuoliseksi jo ensimmäisenä vuonna. Avajaisviikon ohjelma on pyritty kehittämään sellaiseksi, että ihan jokaisella kuntalaisella on tarpeeksi hyvä syy tulla Kangasala-taloon.

Tiedossa on muun muassa Jaakko Ryhäsen ja Jorma Hynnisen esiintymiset sekä Kangasala-talon Steinway-flyygelin ensikonsertti. Tilaan saadaan myös muun muassa elokuvateatteri. - Pyrkimyksenä on, että tästä eteenpäin kaikki Kangasalan 5-vuotiaat pääsevät kerran vuodessa ilmaiseen lastenkonserttiin, Kotilainen pajasti.

Talon yläkerrassa on varattu tilat kunnan "aivoille ja sydämelle", eli kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoontumisille. Kunnan päättävien elinten kokoukset on tähän asti 39 vuoden ajan pidetty ikkunattomassa kellaritilassa.

Patentoitu patina pinnassa

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n arkkitehti Markku Puumala kertoi, että kunnan kulttuurikeskustaa täydennettäessä pyrittiin ennenkaikkea säilyttämään näkymät vanhan kirkkoon.

Rakennuksen ulkonäössä pyrittiin minimalistiseen monoliittimaisuuteen. Talon betonipinta on patentoidulla kemikaalikäsittelyllä patinoitu ruosteenruskeaksi. Materiaali on helposti korjattavissa ja sen pinta vain paranee vanhetessaan.

Sisälläkin väripaletti pidettiin niukkana.

- Rakennus on toteutettu harvinaisen pienellä budjetilla poikkeuksellisen hyvään laatutasoon ja työnjälkeen nähden, Puumala tiivisti.

Avajaisiinsa valmistautuva talo esitteli myös Kimmo Pyykkö -taidemuseon, jossa oli esillä perusnäyttely Pitkän matkan ateljee sekä taiteilija, professori Pyykön näyttely Jokin meissä. Näytteillä on taiteilijan teoksia yli viiden vuosikymmenen ajalta, osa ensimmäistä kertaa.

Kangasala-talossa on nähtävillä myös Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittamat teokset: taidemuseon ulkoseinässä pronssinen Elämänkaari, Kangasala-salin seinään omaan syvennykseensä kiinnitetty reliefi Mielen maisema sekä Kangasala-talon aulaan sijoittuva kolmiosainen, teräksinen Libretto, joka kuvastaa Kangasalaa, Sahalahtea ja Kuhmalahtea.

Herkkuja silmälle ja suulle

Galleria & Keittiö -tilassa Valokuvakeskus Nykyajan toiminnanjohtaja Irma Puttonen esitteli gallerian raikkaan avausnäyttelyn Kotona vedessä. Valokuvaaja Susanna Majuri, Kangasalan lukion kasvatteja, oli mielissään saadessaan olla osallisena Kangasala-talon ensihetkissä.

Taiteilija avasi ajatuksiaan Kotona vedessä -näyttelyn sisällöstä. Hän kertoi veden olevan elementtinä aina olleen hänen kuvissaan tärkeä aihe. - Vedessä oleminen tuntuu siltä kuin palaisi kotiin. Pyydän teitäkin pohtimaan itseksenne, mihin te palaisitte, jos palaisitte kotiin, Susanna puhutteli yleisöään.

Tiedotusvälineiden edustajille tarjoiltiin lähiruoan puolestapuhujana tunnetuksi tulleen keittiömestari Heikki Ahopellon luoma herkullinen lounas. Odotettuun tapaan se oli valmistettu paikallisista aineksista; oli erilaisia juustoja, spelttinäkkäriä ja lihaa sekä kalaa erilaisissa muodoissaan. Pöydän kruunuina loistivat fenkoligraavattu kirjolohi, savustettu made, särkiconfit sekä haukimureke tillimajoneesilla.

- Kangasala-talon Galleria & Keittiö tulee jatkossakin valmistamaan ruokaa sellaisista aineksista, joiden postinumero on 3600 -alkuinen, keittiömestari Ahopelto lupasi.

Sibeliuksen näyttely Kangasalla ensimmäisenä

Jean Sibeliuksen juhlavuodeksi valmistettu ja kansainväliseen levitykseen kohdistettu Sibeliuksen maailma -näyttely nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa Kangasala-talossa 1.2.–15.3. Näyttely on samaan aikaan esillä myös Berliinissä ja Roomassa, ja se tuotetaan jatkossa kymmenissä kaupungeissa eri puolilla maailmaa.

Sibeliuksen maailma koostuu tekstipaneeleista ja pienoisdokumentista. Näyttelyn 12 teemassa esitellään Sibeliusta säveltäjänä ja ihmisenä.

Kangasala-talo avataan sunnuntaina 1. helmikuuta, jolloin vietetään avoimien ovien päivää. Kangasala-talo on avoinna klo 12–15 ja Kimmo Pyykkö -taidemuseo klo 12–17.