Huonon sisäilmaston aiheuttamiksi kustannuksiksi Suomessa on arvioitu kolme miljardia euroa vuodessa eli 600 euroa asukasta kohden, mikä ylittää rakennusten lämmityskustannukset. Arviossa ovat mukana kaikkien sisäilmasta aiheutuneiden sairausten kustannukset. Hyvä sisäilma vähentää sairauksia, lisää viihtyvyyttä ja parantaa työtehoa

Jos rakennuksen huono sisäilma alkaa aiheuttaa terveyshaittoja, on tilanne kehittynyt jo turhan pitkälle.

Järkevää rakentamista
Laadukkaan sisäilman varmistaminen alkaa jo rakennuspaikan valinnalla. Talo kannattaa rakentaa lämpimälle ja tuulilta suojatulle paikalle, mutta ei kuopan pohjalle. Alapohja tulee olla riittävän korkealla. Hyvän ilman talossa on harjakatto ja leveät räystäät, ja pintavesien johtaminen rakennuksesta poispäin on varmistettu. Toimiva salaojitus, tuuletettu ullakkotila, ryömintätila ja seinärakenteet ovat tärkeitä.
Märkätilan vedeneristys tulee olla ammattimiehen kädenjälkeä, ja lattiakaivollisissa tiloissa lattioiden tulee viettää kylliksi. Lattialämmitys kylpy- ja pesuhuoneissa on suositeltavaa.

Mittaa radon

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Asuntoon se kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Radonia ei voi mitenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa tapa saada pitoisuus selville.
Jos pitoisuus on korkea, voidaan sitä alentaa esimerkiksi radonimurilla. Helpointa torjuminen on kuitenkin talon rakennusvaiheessa. Jos radonputkistoa ei ole asennettu, radonimuri ja radonkaivo ovat seuraavaksi tehokkaimpia menetelmiä.
Radonkorjauksen onnistuminen ja sen pysyvyys kannattaa varmistaa radonpurkkimittauksilla heti korjauksen jälkeen ja myöhemminkin aika ajoin.
Radonkorjauksia tekeviä firmoja on yhä enemmän, joten kuluttajan kannattaa kilpailuttaa urakka. Pirkanmaallakin toimii useita radonmittauksia suorittavia yrityksiä.

(Lähteet: Sisäilmayhdistys, Hengitysliitto, Säteilyturvakeskus)

 

13ikkuna