Olosuhteet näyttävät nyt peukkua talouden elpymiselle. Koronarajoitusten purkautuessa aste asteelta ihmiset ja talous hengittävät jo vapaammin, epävarmuuden pilvet hälvenevät tai ainakin kevenevät. 

Tunnelin päässä näkyy jo valoa, eikä se välttämättä ole vastaantuleva juna, vaan kenties jo ulospääsy ahtaasta luolasta. 

Kotitaloudet päästävät patoutuneet kulutustarpeensa valloilleen rajoitusten purkautuessa ja varmuuden lisääntyessä. Ja koska talouskasvu on vahvaa maailmanlaajuisestikin, tuo se piristystä myös maamme ulkomaankauppaan.

Valtionvarainministeriön mukaan talous pääsee kunnolla tolpilleen vasta tämän vuoden loppupuolella, sillä tautitapausten määrän voimakas kasvu keväällä loi vielä epävarmuutta taloudenpitäjien toiminnalle. Kesä on kuitenkin taas jarrutellut epidemian etenemistä.

Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna kolmen prosentin paikkeilla. Nopea talouskasvu jäänee kuitenkin väliaikaiseksi, ja kasvu hidastuu taas 1,3 prosenttiin jo vuonna 2023. Ikääntyvä talous vaimentaa pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.

- Talous näyttäisi palautuvan aika lailla normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana. Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä, sanoo valtionvarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka ja alhaisina pysyvät rahoituskustannukset tukevat yritysten investointeja. Raaka-aineiden kallistuminen ja vahvistuva kysyntä nostavat tosin hintoja selvästi tänä vuonna, mikä uhkaa heikentää kasvua maailmanlaajuisesti. Hintojen voimakkaan nousun odotetaan kuitenkin jäävän tilapäiseksi. 

Maailmantalouden kasvu voi asiantuntijoiden mukaan olla vielä ennustettua nopeampaakin, riippuen siitä, onko epidemiatilanne lähiaikoina kuinka hallinnassa. Kasvu edellyttää, että syksyllä voidaan palata uuteen normaaliin ilman, että epidemia tai sen hillintätoimet merkittävästi rajoittavat arkea tai elinkeinoelämän toimintaa. Jos tautitapausten kasvu puolestaan kiihtyy, voi talouskasvu jäädä ennustetta vaisummaksi.

Korttimaksujen datasta kerätty informaatio kertoo, että julkinen liikenne ja kulttuuri kärsivät edelleen pahasti koronakriisistä. Sen sijaan esimerkiksi rauta- ja päivittäistavarakauppa sekä verkkokauppa pärjäävät paremmin kuin vuonna 2019 tähän aikaan. Raha kuluu, mutta kulutuksen kohteet vaihtuvat.

Nordean pääekonomisti Helge J. Pedersen huomauttaa, että rajoitustoimet eivät ole vaikuttaneet teollisuussektoriin, joka kehittyi kuluneen vuoden aikana edelleen hyvin. Elvyttävä talouspolitiikka on auttanut pitämään kotitalouksien ostovoiman vakaana, tukenut tavaroiden kysyntää ja siten myös teollisuutta. Myös yritysten luottamus on nousussa, mikä edistää investointeja ja tukee osaltaan teollisuutta.

- Odotamme taloudellisen toimeliaisuuden palaavan kansainvälisesti pandemiaa edeltävälle tasolleen tämän vuoden loppuun mennessä, ja nyt näkemämme vahva vire jatkuu ensi vuoteen.

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan Suomen talouskasvu jää monia muita maita vaisummaksi, mutta tämä selittyy sillä, että pudotus vuonna 2020 oli muita pienempi. 

- Luvassa on siis edeltäjäänsä selvästi parempi talousvuosi, hän sanoo.

Moona Metsoila